Talviurheilua ja TikTokia
Pekingin talviolympialaisten alla päätin koostaa ”akateemista leikekirjaani” kääntämällä katseeni sinne, missä oletin suomalaisten nuoren polven olympiaurheilijoiden ja heidän faniensa olevan eli TikTokiin.
katsaus
Koronameemien elämänkaari Facebookin Korona-lore -ryhmässä
Tutkimusartikkelin keskiössä ovat Facebookin Korona-lore -ryhmään jaetut koronameemit. Pro gradu -tutkielmassani (Peltonen 2021) tutustuin ensimmäistä kertaa kertaa aiheeseen ja aineistonrajaus oli tällöin tehty ensimmäiseen koronakevääseen, tarkemmin rajaus alkaa ryhmän perustamisesta 28.3.2020 ja päättyy kesäkuun 2020 loppuun. Tutkielmassani tarkastelin erityisesti aineistosta … Continued
Sosiaalinen media digitaalisen lähisuhdeväkivallan välineenä
Tutkimukseni (Vaahtera 2021) on ilmiölähtöinen läpileikkaus siihen, minkälaisena digitaalinen lähisuhdeväkivalta näyttäytyy sosiaalisen median kontekstista käsin tarkasteltuna. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja aihepiiriä lähestytään väkivallan kokijan näkökulmasta. Primääriaineistona toimii Webropol-työkalun avulla kerätty verkkokyselyaineisto, joka muodostuu väkivallan kokijoiden subjektiivisista kokemuksista. Aineiston analyysissä … Continued
“Outlaws to the End” – A Study of the Social and Political Reality of Rockstar Games’ West
Introduction In October 2018, Take-Two Interactive announced that with over $725 million in worldwide retail sell-through during its first three days, Rockstar Games’ Red Dead Redemption 2 (RDR2) had “achieved the single-biggest opening weekend in the history of entertainment” (Business … Continued
Mulholland Drive – Hollywoodin pimeä sydän
Artikkelissa tehdään sisällönanalyysi vuonna 2001 julkaistuun David Lynchin mestariteokseen, ja valotetaan elokuvan monimutkaisia tuotantohistoriallisia taustoja.
In Dreams: David Lynch ja 1950-luku
David Lynchin tuotannossa musiikki on tärkein 1950-lukuun viittaavista elementeistä. Roy Orbisonin balladi ”In Dreams” (1963) toimii yhtenä avainviitepisteenä Lynchin 1950-lukusuhteelle. Kysymys on unenomaisesta maailmasta, joka kuitenkin hänen käyttämänään muuttuu usein painajaiseksi silmänräpäyksessä.
”Jätä se sika” – Facebookin Naistenhuone-ryhmässä koetut verkkoyhteisöllisyyttä vahvistavat ja heikentävät tekijät
Vuonna 2016 perustettu Facebook-ryhmä Naistenhuone on kerännyt jo yli 170 000 jäsentä.[1] Ryhmän ylläpito kuvailee ryhmän olleen valtava menestys suomalaisen Facebook-ryhmäkulttuurin saralla ja se on heidän mukaansa ”elvyttänyt Facebook-kulttuuria huomattavasti.” Naisille rajattu ja ulkopuolisilta suljettu ryhmä on herättänyt runsaasti mielenkiintoa. … Continued
Podcast voimistaa merkitystään viestien välittäjänä
Ensimmäiset podcast-kokeilut tehtiin maailmalla vuonna 2003 ja Suomessa Yleisradio julkaisi ensimmäisen Pop-Talk-nimisen podcast-sarjan vuonna 2006. Tällä hetkellä podcast surffailee Suomessa jonkinlaisella aallonharjalla, mutta varsinaisen termin käyttö ei osoita vakiintumisen merkkejä. Termiä viljellään laajalti eri asiayhteyksissä ja podcasteista puhutaan oikeastaan aina, … Continued
Pandemic toy play against social distancing: Teddy bears, window-screens and playing for the common good in times of self-isolation
Introduction: Expressions of ludounity amidst a global crisis Most often, in the Western context, playing is understood primarily as an activity of children and juvenile animals. However, adult play manifests in several ways, sometimes in association with children (and grandchildren) … Continued
”Does Megan Get Naked?” – elokuvakritiikin tavat puhua elokuvia tekevistä naisista
Elokuvakritiikkiin sisältyy kyseenalaisia tapoja puhua naisista. Toisaalta sosiaalisen median logiikalla toimivalla elokuvakritiikkisivustolla tarjoutuu paikka nykypäivän näkökulmasta tehdylle uudelleenarvioinnille.
Apollo-avaruusohjelman edistyminen julkisessa keskustelussa 1967–1969
Jo vuonna 165 Lukianos Samosatalainen kirjoitti tieteisfiktiotarinassaan, kuinka kreikkalaiset sotilaat lensivät kuuhun ja kohtasivat siellä sen asukkaita ja eriskummallisia petoja (Launius 2018, 11). Ensimmäinen kuuhunlaskeutuminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1969 Apollo 11 -lennolla. Saavutus oli seurausta kylmän sodan ilmapiiristä ja … Continued
Kritiikki käytännössä
Kritiikissä on pohjimmiltaan kyse analysoinnista ja analyysin purkamisesta ymmärrettävään muotoon sanallisesti sujuvaksi kokonaisuudeksi. Artikkeli käsittelee kritiikkiä käytännönläheisesti: mitä kritiikki on, mitä on hyvä kritiikki ja miten kritiikkiä kirjoitetaan.
Aina uudelleen leikitty pyhä: Leluilla luodut seimet fanitaiteessa
Jouluseimi on katolinen traditio, joka on levinnyt myös luterilaiseen perinteeseen. Tämä ajankohtaiskatsaus osoittaa, miten visuaalis-materiaalisen nykyleikin näkökulmasta myös kristillistä kuvataideperinnettä on mahdollista tarkastella leikillistyvänä ja lelullistuvana transmediailmiönä ja toiminnan kenttänä, jossa jouluseimet voidaan nähdä fanitaiteellisena ja rituaalisena ilmiönä — aina … Continued
Kuntien läsnäolo Facebookissa – tiedottamista uudella alustalla
Sosiaalisesta mediasta ja sen eri yhteisöpalveluista[1] on tullut kiinteä osa Suomen kuntien viestintää. Käytetyin yhteisöpalvelu on Facebook, jota käytti Kuntaliiton kyselytutkimuksen mukaan viestinnässään 96 % kunnista vuonna 2018 (Kuntaliitto, 2018). Sosiaalinen media koettiin saman tutkimuksen mukaan kuntien keskuudessa erittäin tärkeäksi … Continued
”Live on aina live” – medioidun esityksen yleisökokemus
Tutkimuskatsauksessa tarkastellaan Kansallisbaletin esittämän Giselle-baletin suoratoistoa ja pohditaan erityisesti medioidun ja perinteisen esityksen yleiskokemuksen välisiä eroja.
Lännen nopein ja laiskin: Wagnerilainen johtoaihetekniikka western-elokuvissa Sabata ja They Call Me Trinity
On olemassa erilaisia italo western-teemoja, jotka liittyvät suoraan päähenkilöön, hänen menneisyyteen tai johdattelevat elokuvan tapahtumiin. Western –elokuvat soveltavat usein wagnerilaisesta oopperasta sovellettua johtoaihe-tekniikkaa, jossa tietyllä henkilöhahmolla, asialla tai esineellä on siihen assosioituva teema, joka kuullaan aina sen kuvallisen vastinkappaleen yhteydessä.
Kuoleman kulttuuriperintöä etsimässä
Kuolemantutkimus on luonteeltaan erittäin monitieteistä: se koskee useita yhteiskunnallisia ilmiöitä poliittisista päätöksenteoista aina taiteisiin asti (Hakola, Kivistö, Mäkinen 2014, 18–20). Kuolema ja siihen liittyvien ilmiöiden tutkimus on ajankohtainen. Aihe nousee paljon esille muun muassa lääketieteellisen näkökulman kautta saattohoidosta ja eutanasiasta … Continued
”Joka kuuseen kurkottaa, se Puupäähän kapsahtaa” – sananlaskut suomalaisen perhe-elokuvan esittämässä arjessa
Tutkimuskatsauksen viitekehyksen muodostavat Pekka Puupää -elokuvat, joissa sananlaskut sijoittuvat 1950-luvun arkiseen elämänmuotoon ja kielenkäyttöön. Katsaus yhdistää folkloristisen sananlaskututkimuksen ja kasvatuksen elokuvan luomassa kontekstissa.
Tositarinoita havumetsien maasta
Kooste tarkastelee historiakulttuurin rakentumista ja television kulttuurisen muistin säilyttämistä Hannu Karpon tv-reportaaseista koostetussa kompilaatioelokuvassa.
Kolmen kaupungin kasvot ja rakennettu kulttuuriperintö
Katsaukseni tarkastelee Matti Kassilan dokumenttielokuvaa ”Kolmen kaupungin kasvot” (1963). Kyseessä on Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin kohdistuvan dokumentin representaationäkökulmainen teksti, joka keskittyy erityisesti rakennettuun kulttuuriperintöön ja sen prosessiin.
Elävän kuvan kulttuuriperintö oli pelastettava
Katsauksessa käsitellään vanhojen elokuvien arkistoinnin ja pelastustyön syntyä, vaiheita ja siihen johtavia syitä Suomessa. Toiminnan keskeisemmäksi ja tärkeimmäksi toimijaksi nostetaan vuonna 1957 perustettu Suomen elokuva-arkisto (nykyisin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti [KAVI]).
Rock, joka tiesi liikaa
Artikkelissa esittelemme Reima Mäkisen ja Riitta Uusitalon sarjakuvan “Rock, joka tiesi liikaa”, jonka Mäkinen toteutti VIC-20:llä Sarjari-lehteen vuonna 1983. Ympyrä sulkeutui vuonna 2016, kun teimme Rockista jälleen lähes alkuperäisellä laitteella toimivan version.
Elokuvamusiikin narratiiviset merkitykset: tarkastelussa Rocky ja The Karate Kid
Elokuvamusiikki usein mielletään pelkäksi taustavaikuttajaksi, mutta todellisuudessa sillä on myös paljon tarinankerronnallisia eli narratiivisia tekijöitä. Katsauksessa kyseistä aihetta pohditaan kahden klassisen Hollywoodin urheiludraamaelokuvan kautta. Miten elokuvamusiikki voi kertoa tarinaa katsojille?
Musiikki nostalgisena ja kerronnallisena tekijänä Hotline Miami -videopelissä
Useimpien elokuvien tapaan myös videopeleissä käytetään musiikkia, ääniefektejä ja ylipäätään äänimaisemaa tunnelman luomisessa sekä kerronnallisena tehokeinona. Katsauksessa tarkastellaan tapaustutkimuksena nopeasykkeistä Hotline Miami -videopeliä (2012), jossa tunnelmallinen 1980-luvun nostalgia nousee tärkeään rooliin.
Retrovation – the Concept of a Historical Innovation
The overview introduces various examples of retrovations. A retrovation is an innovation that utilizes knowledge concerning the past.