Sosiaalisesta mediasta ja sen eri yhteisöpalveluista[1] on tullut kiinteä osa Suomen kuntien viestintää. Käytetyin yhteisöpalvelu on Facebook, jota käytti Kuntaliiton kyselytutkimuksen mukaan viestinnässään 96 % kunnista vuonna 2018 (Kuntaliitto, 2018). Sosiaalinen media koettiin saman tutkimuksen mukaan kuntien keskuudessa erittäin tärkeäksi … Continued
Tutkimuskatsauksessa tarkastellaan Kansallisbaletin esittämän Giselle-baletin suoratoistoa ja pohditaan erityisesti medioidun ja perinteisen esityksen yleiskokemuksen välisiä eroja.
On olemassa erilaisia italo western-teemoja, jotka liittyvät suoraan päähenkilöön, hänen menneisyyteen tai johdattelevat elokuvan tapahtumiin. Western –elokuvat soveltavat usein wagnerilaisesta oopperasta sovellettua johtoaihe-tekniikkaa, jossa tietyllä henkilöhahmolla, asialla tai esineellä on siihen assosioituva teema, joka kuullaan aina sen kuvallisen vastinkappaleen yhteydessä.
Kuolemantutkimus on luonteeltaan erittäin monitieteistä: se koskee useita yhteiskunnallisia ilmiöitä poliittisista päätöksenteoista aina taiteisiin asti (Hakola, Kivistö, Mäkinen 2014, 18–20). Kuolema ja siihen liittyvien ilmiöiden tutkimus on ajankohtainen. Aihe nousee paljon esille muun muassa lääketieteellisen näkökulman kautta saattohoidosta ja eutanasiasta … Continued
Tutkimuskatsauksen viitekehyksen muodostavat Pekka Puupää -elokuvat, joissa sananlaskut sijoittuvat 1950-luvun arkiseen elämänmuotoon ja kielenkäyttöön. Katsaus yhdistää folkloristisen sananlaskututkimuksen ja kasvatuksen elokuvan luomassa kontekstissa.
Kooste tarkastelee historiakulttuurin rakentumista ja television kulttuurisen muistin säilyttämistä Hannu Karpon tv-reportaaseista koostetussa kompilaatioelokuvassa.
Katsaukseni tarkastelee Matti Kassilan dokumenttielokuvaa ”Kolmen kaupungin kasvot” (1963). Kyseessä on Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin kohdistuvan dokumentin representaationäkökulmainen teksti, joka keskittyy erityisesti rakennettuun kulttuuriperintöön ja sen prosessiin.
Katsauksessa käsitellään vanhojen elokuvien arkistoinnin ja pelastustyön syntyä, vaiheita ja siihen johtavia syitä Suomessa. Toiminnan keskeisemmäksi ja tärkeimmäksi toimijaksi nostetaan vuonna 1957 perustettu Suomen elokuva-arkisto (nykyisin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti [KAVI]).
Artikkelissa esittelemme Reima Mäkisen ja Riitta Uusitalon sarjakuvan “Rock, joka tiesi liikaa”, jonka Mäkinen toteutti VIC-20:llä Sarjari-lehteen vuonna 1983. Ympyrä sulkeutui vuonna 2016, kun teimme Rockista jälleen lähes alkuperäisellä laitteella toimivan version.
Elokuvamusiikki usein mielletään pelkäksi taustavaikuttajaksi, mutta todellisuudessa sillä on myös paljon tarinankerronnallisia eli narratiivisia tekijöitä. Katsauksessa kyseistä aihetta pohditaan kahden klassisen Hollywoodin urheiludraamaelokuvan kautta. Miten elokuvamusiikki voi kertoa tarinaa katsojille?
Useimpien elokuvien tapaan myös videopeleissä käytetään musiikkia, ääniefektejä ja ylipäätään äänimaisemaa tunnelman luomisessa sekä kerronnallisena tehokeinona. Katsauksessa tarkastellaan tapaustutkimuksena nopeasykkeistä Hotline Miami -videopeliä (2012), jossa tunnelmallinen 1980-luvun nostalgia nousee tärkeään rooliin.
The overview introduces various examples of retrovations. A retrovation is an innovation that utilizes knowledge concerning the past.
Digitaalinen kuvankäsittely alkoi tulla kaiken kansan ulottuville 1980-luvun lopulla. Eräs alan pioneeri Suomessa oli Seppo Kilgast, joka teki aiheesta Taideteollisen korkeakoulun lopputyönsä vuonna 1988.
Facebookin julkisella sivustolla julkaistaan päivittäin sama kuva MTV3:n suositusta meteorologista Pekka Poudasta juhlimassa Tuska-festivaaleilla yleisön seassa. Katsauksessa käsitellään suositun kotimaisen kuvameemin syntyä ja elinkaarta.
Contemporary play manifests itself as multimedial cultures of production, distribution, consumption and use. Today, a significant part of play practices partaken within the ecosystem of contemporary play are in one way or another connected with different screens. This review investigates how social screen play operates across the networked ecosystem of contemporary play.
In this review I will argue that humor theories, such as incongruity and superiority theories, could explain why a YouTube video of a memorial attack in 2006 in World of Warcraft is or is not per-ceived as funny by its viewers.
Nettinatiivien anarkistisessa Muumilaaksossa törmäämme juopottelevaan Muumipappaan, depressiiviseen Muumimammaan, Duumipeikkoon ja Tuusannuuskamuikkuseen. Katsauksessa analysoidaan, miksi Muumien kapinoinnissa vallitsevia normeja vastaan ei ole mitään uutta.
Minkälaista jälkeä syntyy, kun kauhukirjallisuuden yksi tunnetuimmista hahmoista joutuu japanilaisen videopeliyhtiön käsittelyyn?
Porin kaupungin Lumihiutaleen arvoitus ja Yleisradion Porokuiskaajan arvoitus olivat resursseiltaan kaksi eri mittaluokan videojoulukalenteria. Miten rahalliset reunaehdot ohjaavat nykyajan televisiotuotantoja? Entä millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi YouTube tarjoaa pientuottajille?
Katsaus käsittelee nykyajan lelukulttuurien monimuotoisuutta leluteollisuuden, median ja leluleikkivän yleisön näkökulmista. Katsauksessa esitelty Ken-nukkeen liittyvä tapaustutkimus tuo esille nykyleikeissä todettavan samanarvoistumisen teeman.
Kanadassa pelattiin kesällä 2015 naisten jalkapallon MM-kisat. Urheilutoimijat toivat kisojen aikana esiin naisten urheilemiseen liittyviä eriarvoistavia tekijöitä sosiaalisessa mediassa.
Katsauksessa tarkastellaan pelikulttuurin sukupuolittuneita rajoja sekä niiden purkamisen edellytyksiä tapausesimerkkien kautta.
Naishahmojen esittäminen digitaalisissa peleissä on ollut tarkastelun alla jo pidemmän aikaa, mutta ainakin toistaiseksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat ovat peleissä jääneet vähemmälle huomiolle. Katsaus pyrkii valottamaan LGBT-hahmojen hieman hämärän peittoon jäänyttä historiaa niiden alkumetreiltä tähän päivään.
Turun yliopiston Kylä-TV:n vuonna 1985 tuottama Kultajuna Fort Montanaan on viimeisin Suomessa tehty kokopitkä lännenelokuva
Katsaus tarkastelee kotimaisen lännenmusiikin muodonmuutosta 1920-luvulta näihin päiviin asti. Samalla näytetään miten kotimainen populaarimusiikki asteittain monipuolistui omintakeiseksi ja itsenäiseksi kulttuuri-ilmiöksi.