CfP 2/2019: Seksuaalisuus ja leikki mediassa / Sexuality & Play in Media

Erikoisnumero / Special Issue

 

Toimittajat: Ashley Brown, Laura Saarenmaa, Veli-Matti Karhulahti

Tämä erikoisnumero kutsuu sinut tarkastelemaan seksuaalisuuden, leikin ja leikkisyyden erilaisia ja samanlaisia ilmentymiä mediassa. Olemme kiinnostuneet sekä analogisesta että digitaalisesta mediasta, sekä niistä median muodoista jotka eivät lokeroidu kumpaankaan. Ymmärrämme seksuaalisuuden ja leikin (ja leikkisyyden) laajasti, mukaan lukien ne seksuaalisuden siivittämät aiheet, jotka liittyvät pelaamiseen ja ne, joilla ei ole mitään tekemistä pelaamisen kanssa. Kannustamme kirjoittajia kartoittamaan marginaaliseksi jääneitä ja (mahdollisesti jopa) tutkimattomia aihepiirejä. Erityisen tervetulleita ovat konventioista poikkeavat tutkimusmetodit sekä yritykset ilmaista ja kirjoittaa tiedettä toisin.

Otamme ilolla vastaan myös vapaaehtoisia vertaisarvioitsijoita. Kaikille ilmoittautuneille lupaamme hymiön :) sekä pyyteettömän kiitoksemme.

Formaatit: Artikkeli (4000-7000 sanaa), katsaus (3000-6000 sanaa), arvio (joustava), haastattelu (joustava), näkökulma (joustava), kolumni (joustava), konferenssiesittely (joustava), taidesisältö. Artikkelit vertaisarvioidaan, muut formaatit saavat palautteen toimittajilta.

Päivämäärät: Otamme vastaan 300-500 sanan abstrakteja englanniksi ja suomeksi 30.11.2018 asti (lähetä sähköpostitse kaikille toimittajille). Abstrakteista kutsutaan kirjoitettavaksi ja potentiaalisesti julkaistaviksi osa. Kokonaisten tekstien viimeinen lähetyspäivämäärä on 31.1.2019. Erikoisnumero julkaistaan syyskuussa 2019.

Lisätietoa alla olevasta linkistä sekä toimittajilta.

Ashely Brown, ashley@eae.utah.edu

Laura Saarenmaa, Laura.Saarenmaa@uta.fi

Veli-Matti Karhulahti, vmmkar@utu.fi

 

***********************

Editors: Ashely Brown, Laura Saarenmaa, Veli-Matti Karhulahti

WiderScreen is a Finnish open-access scientific journal that centers on multimedial, digital, and audiovisual media culture. It is recognized as a quality peer-reviewed academic publication channel by the Finnish Publication Forum (Jufo).

It is our pleasure to announce a call for papers to a special issue Sexuality & Play in Media, to be published in September 2019. We look forward to submissions concerning all intersections of sexuality and play(fullness) across varying media formats, both analog and digital and everything beyond. Marginal and unexplored topics are exceptionally welcome. Unconventional approaches, methods, and styles of expression are highly encouraged.

If you are expert and wish to volunteer for review, please write the editors. In return, you will have a reply with a smiley :) and our sincere gratitude.

Formats: Refereed article (4000–7000 words), overview article (3000–6000 words), interview (flexible word limit), book/product review (flexible word limit), conference notes (flexible word limit), and artworks (medium-specific). Refereed articles go through blind peer-review, authors of other formats will receive comments from the editors instead.

Important dates: Submit an abstract between 300-500 words (to all three editors) by November 30, 2018. Selected abstracts will be invited to be submitted as full articles. Full article deadline is January 31, 2019. Referee statements are sent to the authors during spring 2019 and the special issue is out in September 2019.

The Chicago Manual of Style. Times New Roman, font 12. Both English and Finnish language submissions are welcome. Please send your submission to all three editors via email by the deadline. Check out the below links for further information. The editors will be glad to answer any related questions.

http://widerscreen.fi/about-widerscreen/

http://widerscreen.fi/about-widerscreen/instructions/

Cheerfully yours,

Ashely Brown, ashley@eae.utah.edu

Laura Saarenmaa, Laura.Saarenmaa@uta.fi

Veli-Matti Karhulahti, vmmkar@utu.fi

 

CfP 1/2019: Home Computer Cultures and Society Before the Internet Age

 

Vuoden 2019 ensimmäisessä numerossa ilmestyvät Zürichissa, Sveitsissä 2017 järjestetyn Home Computer Cultures and Society Before the Internet Age -tutkijatapaamisen artikkelit.

The first issue of 2019 will consist of the proceedings of the Home Computer Cultures and Society Before the Internet Age symposium held in Zurich, Switzerland in 2017.


CfP 3/2018: ”Inhokki” / “The Dislikey”

Toimittaja: Pauliina Tuomi (Tampereen teknillinen yliopisto)

HUOM! Juttutarjousten deadline on siirtynyt: pyydämme absrakteja 15.1.2018 mennessä.

 

WiderScreen 3/2018 sukeltaa mediamaailman hätkähdyttävyyden ja inhottavuuden alkulähteille. Teemanumeron lähtökohtana on, että mediakulttuuri on tulvillaan niin viihteellisiä kuin vakavia mediasisältöjä, joiden tarkoituksena on provosoiva ja synnyttää inhon tunteita.

Mediakuluttajan tunteisiin vetoamisesta on tullut mediamaisemamme arkipäivää. Somepäivitysten klikkaukset ja huomion kerääminen millä keinoin tahansa on tarpeellista kauppatavaraa. Samoin esimerkiksi osa nykypäivän TV-tarjonnasta tuntuu perustuvan siihen, että ohjelman tulee olla luonteeltaan tietyntyyppinen (normeja ja yleisiä arvomalleja ravisteleva, ehkä jopa shokeeraava) saadakseen katsojia. Lähes päivittäin kuluttaja raivostuu, kiemurtelee, hämmentyy ja hämmästyy, masentuu, intoilee ja kiivastuu. Valtaisaa huomiota keräävät erityisesti mediapäivitykset, jotka herättävät inhon ja suorastaan vihan tunteita

”Inhokki” syntyy kun esimerkiksi arvovaltainen poliitikko, yhteiskunnallisesti johtavassa asemassa oleva tai muuten tunnettu populaarijulkisuuden henkilö ”lipsauttaa” jotain ala-arvoiseksi tulkittavaa. Mielenkiintoisella tavalla some-kansaa vihastuttavat yksittäiset tapaukset kiertävät netissä usein vain hetken aikaa – yleensä puhutaan muutamista päivistä tai viikoista – ja niiden pohjalta luodaan myös parodioivia, memeettisiä mediatuotantoja. ”Inhokki” voi syntyä sattumalta ja odottamattomasti, mutta aivan vastaavalla tavalla ilmiötä luodaan tietoisesti ja systemaattisesti. Monet mediapersoonat ovat rakentaneet koko uransa tämän varaan. ”Inhokki” voi siis olla pelkkä satunnainen, hetken mediakuluttajan tunteita herättävä tapaus tai systemaattinen, jatkuvasti negatiivisia tunteita herättävä mediapersoonallisuus tai -ilmiö. ”Inhokki” ei ole pelkästään some-aikakauden ilmiö vaan mediakulttuurissa kuluttajan tunteiden herättämisen käytännöille on löydettävissä hyvin pitkiä, historiallisia perinteitä aikaisemmilta vuosikymmeniltä.

Aihealue on vapaa, koska inhottavuus on aina kokijan silmissä. Numeroon toivotaan esimerkiksi tekstejä, jotka käsittelevät:

  1. Provokatiivisuutta mediassa, affektiivisia inhottavuuden prosesseja, inhottavuuden henkilöitymiä (ei-harkittu/strategia) mediassa niin somessa, tv-sisällöissä, printti- ja verkkomediassa.
  2. Miksi jostakin tulee inhokki, miten ja missä inhottavuus rakentuu, miten sitä tietoisesti rakennetaan? Mitä se kertoo arvoista, normeista, etiikasta ja moraalikäsityksistä? Mitä on julkinen somekivitys, ja onko inhottavuudella hierarkiaa? Johtaako shokeeraavuus ja inhottavuus lopulta turtumiseen?
  3. Miten inhokit ovat kaupallisesti hyödynnettävissä? Kaupallisuus, popularisointi, hätkähdyttävyys, myös tieteen tekijän valintana (ns. inhottavat tutkimusaiheet).
  4. Saadaanko provokatiivisuuden, kenties jopa inhottavuuden avulla kuitenkin myös tärkeitä keskustelunavauksia esimerkiksi taiteen kautta? Onko näin mahdollista nostaa esiin tabuja, ja miten niitä kenties voidaan kyseenalaistaa?
  5. Inhottavuudella ja provokatiivisuudella on myös kääntöpuolensa: millaista nautintoa yleisö kokee seuratessaan voimakkaita ja negatiivisia reaktioita herättäneitä mediailmiöitä? Mitkä ilmiöt saavat yleisön avaamaan popcorn-rasian median ääressä?

Kutsumme mukaan kirjoituksia, joissa numeron teemaa käsitellään teoreettisesti, metodologisesti tai empiirisesti.

Teemanumero on kaksikielinen (englanti / suomi). Vertaisarvioitavien tutkimusartikkelien (4000–7000 sanaa) lisäksi numeroon voi tarjota varsinaista artikkelia lyhyempiä tutkimuskatsauksia, haastatteluja, arvioita ja kolumneja.

HUOM! Juttutarjousten deadline on siirtynyt: pyydämme absrakteja 15.1.2018 mennessä.

Noin 300-500 sanan mittainen abstrakti tulee lähettää sähköpostitse 15.1.2018 mennessä Pauliina Tuomelle, joka antaa myös lisätietoja: pauliina.tuomi@tut.fi. Teemanumero ilmestyy syksyllä 2018.

***********************

Editor: Pauliina Tuomi (Tampere University of Technology)

WiderScreen 3/2018 dives into the sources of provoking and offensive media landscape. The focus of the theme issue is on the phenomena of media culture that create feelings of dislike and disgust. The provocative rhetoric can include both entertainment and more serious issues.

Today’s media landscape is increasingly appealing to consumer feelings in order to get reactions. Tension seeking through social media updates is nowadays valuable merchandise. As an example, it also seems that today’s television content needs to be somehow shocking (some way disturbing the common values, norms, and even morality) in order to attract viewers. The consumer gets irritated, shocked, furious, hyped, depressed and confused on a daily basis. Different media notions that arouse feelings of disgust, even hatred gather huge attention among their audiences. The dislikey of today’s media culture can be born and disseminated for example through social media. The dislikey can arise when prestigious politician, societal authoritative or any one known in the field of popular culture slips something that can be interpret as low and provoking. These phenomena that provoke consumers usually circle around the social media just for couple of weeks, and often parodic memes are created. The dislikey can emerge by mistake and unexpectedly, but it can also be a clear strategy to get the graved attention. There are several media personalities that have built their careers around this sort of behavior. The dislikey can then be a random case that provokes media consumers or it can be more of a systematic strategy, e.g. constantly negative feelings arousing media personality or phenomenon

The topics can be addressed freely, since also the “disgust” lies in the eye of the beholder. The texts may for example deal with:

  1. Provocativeness in the media, affective processes of dislike, the disliked personification (by coincidence or by strategy) in the media – social media, TV content and print- and online media.
  2. Why someone becomes a dislikey? How and where are the representations of the dislikey built? How does it reflect the general values, norms, ethics and even morality? How is the public stoning built in social media? Is there a hierarchy of dislikes
  3. How can the notions of dislike be exploited in commercial sense? What about in the field of academia, as research subjects?
  4. Is it however possible to raise awareness with help of provocative approaches for example through different forms of art? Is there a possibility to shake and question the existing taboos?
  5. On the other hand the disley can be used as an media entertainment. What kind of (guilty) pleasures cam be created and and how the audience feels entertained?

The theme issue is bilingual (English / Finnish). In addition to peer reviewed article manuscripts (4000-7000 words), we welcome shorter book reviews and overviews, review articles, interviews and columns on the subject.

Please send your abstract (300-500 words) to Dr. Pauliina Tuomi, whom you can also contact for further information: pauliina.tuomi@tut.fi. The deadline has been extended (15.1.2018)!

The theme issue will be published in the autumn 2018.