Ohjeet

Juttutarjoukset lehdelle

Jos olet kiinnostunut tarjoamaan tekstiäsi WiderScreeniin, ole ensin yhteydessä päätoimittajaan tai toimitussihteeriin. Heiltä saat tarkemmat ohjeet artikkelin toimittamisesta sekä lehdessä sovellettavista käytännöistä. Julkaisutoiminnan pääkategorian muodostavat tieteellisesti luokitellut tutkimusartikkelit (luokat A1 ja A2).

Tekstejä otetaan jatkuvasti vastaan. WiderScreenin etuna on erityisen nopea toimitustyö.

Osa numeroista on toimitettuja teemanumeroita, mutta säännöllisin väliajoin julkaistaan numero, jossa julkaistaan tekstejä ilman tiettyä teemaa. Lehdellä on käytössä myös Ajankohtaista-palsta, jonne voi tarjota käsikirjoituksia julkaistavaksi ympäri vuoden.

Julkaisu on kaksikielinen (englanti/suomi).

Ohessa ovat lyhyet kuvaukset sitä, millaisia tekstejä on mahdollista julkaista, sitten seuraa tiivistys lehden vertaisarviointikäytännöistä. Lopussa on teknisiä ohjeita mm. viittauskäytännöistä ja käsikirjoitusten rakenteesta sekä tekijänoikeusasiaa.

WiderScreen julkaisee myös tuotannollisia projekteja (esim. videot, kuvagalleriat). Lisätietoja tästä julkaisumahdollisuudesta saat päätoimittajalta.

Mitä tekstejä on mahdollista tarjota?

Artikkeli: WiderScreen julkaisee tieteellisiä tutkimusartikkeleita, jotka ovat käyneet lävitse vertaisarvioinnin. Artikkelien keskeisenä tavoitteena on välittää uutta, alkuperäistä ja perusteltua tutkimustietoa. Artikkelin suosituspituus on 4000–7000 sanaa, ellei kirjoittajakutsussa ole toisin mainittu. Toimituskunta ei takaa käsikirjoituksen julkaisua, vaikka kirjoitusta olisi pyydetty. Luokitus: A1.

Vertaisarvioitu katsaus: Laaja perustutkimuksellinen katsausteksti on mahdollista julkaista myös vertaisarvoituna katsauksena (luokitus: A2). Teksteihin haetaan tällöin normaalin vertaisarviointi-käytännön mukaisesti 2 erillistä arviolausuntoa (arvioitsijoille menevissä ohjeissa painotetaan, että teksti julkaistaan katsauksena eikä artikkelina). Lisätietoa tästä julkaisumahdollisuudesta saa päätoimittajalta tai toimitussihteeriltä.

Katsaus: Katsauksella tarkoitetaan sellaista artikkelia, jossa esitellään jotain keskeistä teemaa/aihetta. Katsauksesta löytyy teoreettinen näkökulma ja aineisto. Tutkimus voi perustua aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen tai se voi olla johdatus laajemmalle, tulevalle julkaisulle (esim. vertaistarvioitava artikkeli tai tiedekirja/monografia). Katsaukset eivät käy lävitse ulkopuolista vertaisarviointia vaan arvioinnista huolehtii toimituskunta. Luokitus: A2. Katsauksen suosituspituus on 3000–6000 sanaa.

Arviot: lehti julkaisee perusteellisia arvioita audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurin kentältä. Arvioitavat teokset voivat olla tieteellisiä tutkimuksia, alan yleistajuisia kirjoja tai alojen mediatuotantoja.

Haastattelu: julkaisemme myös haastatteluita ihmisistä, jotka tutkivat / työskentelevät audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurin kentällä.

Näkökulma/essee:lehteen voit tarjota myös vapaamuotoisia, pohdiskelevia kirjoituksia, jotka kiinnostavalla ja subjektiivisella tavalla käsittelevät jotain audiovisuaalisen tai digitaalisen kulttuurin ilmiötä.

Kolumni: WiderScreenissä on mahdollisuus julkaista myös numeroiden teemoihin liittyviä kolumneja ja keskustelunavauksia.

Konferenssiesittelyt: WiderScreenissä on mahdollista julkaista tieteellisesti ansiokkaita konferenssiesittelyjä, jotka käsittelevät audiovisuaalisen ja digitaalisen kulttuurin eri osa-alueita. Erityisesti toivotaan kansainvälisissä konferensseissa pidettyjä esitelmiä.

Vertaisarviointikäytännöt

WiderScreenin artikkelit käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin. WiderScreen noudattaa arvioinnissa Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan arviointiohjeistoa sekä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita (http://www.tsv.fi/tunnus/kaytto.php).

Päätoimittaja tai numeron vastaava toimittaja lukee ensin toimitetut artikkelit yhdessä toimituskunnan kanssa. Toimituskunta pyytää kirjoittajilta täsmennyksiä ja uusia versioita ennen kuin käsikirjoitukset lähetetään ulkopuolisille arvioitsijoille. Kommentointikierroksen koordinoinnista vastaa pääsääntöisesti päätoimittaja.

Julkaisuun tarjotuille tutkimusartikkeleille etsitään 2 anonyymiä vertaisarvioitsijaa, joiden valinnasta päättää päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa. Poikkeustapauksissa voidaan käyttää kolmea arvioitsijaa. Arvioitsijoina ovat yleensä tohtorintutkinnon suorittaneita asiatuntijoita. Poikkeustapauksissa arvioitsijoina käytetään sellaisia asiantuntijoita, jotka eivät ole vielä suorittaneet tohtorintutkintoa, jos heillä on artikkelin arvioinnissa tarvittavaa erityisosaamista.

Arvioitsijat hyödyntävät arviointilausuntoa kirjoittaessaan WiderScreenin arviointilomaketta, jossa pyydetään arvioimaan artikkelin tieteellistä tasoa, alkuperäisyyttä, argumenttien rakentumista, luotettavuutta, tutkimuksellista valmiutta ja fokusta. Lisäksi arvoidaan myös tekstin rakennetta, selkeyttä ja tyyliä. Arviointiraportin muoto on muuten vapaa. Useimmissa tapauksissa tarjotuista käsikirjoituksista pyydetään palautteen perusteella uudet versiot, jotka lähetetään tarvittaessa vielä uudelleenarviointiin toimituskunnan ulkopuolisille arvioitsijoille.

Toimituskunta ei takaa käsikirjoituksen julkaisua, vaikka kirjoitusta olisi pyydetty.

Lopullisen päätöksen julkaisusta tekee päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa.

WiderScreenissä julkaistut katsaukset, kolumnit, arviot ja muut kirjoitukset eivät läpikäy anonyymiä vertaisarviointia, mutta kirjoittajat saavat palautetta ja korjausehdotuksia toimituskunnalta.

Toimitus pidättää oikeuden tekstien toimituksellisiin muutoksiin.

Ohjeet kirjoittajille
Rakenne

Käsikirjoitusten tulee noudattaa seuraavaa rakennetta:

  1. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot
  2. Otsikko
  3. Lyhyt tiiviste tekstin keskeisimmästä sisällöstä (180-280 merkkiä välilyönteineen)
  4. Abstrakti (120-200 sanaa)
  5. 4–8 avainsanaa
  6. Teksti
  7. Aineisto + Kirjallisuusluettelo
  8. Mahdolliset loppuviitteet
Yleisohjeet

– WiderScreen noudattaa pääpiirteissään Chicago-viittausjärjestelmän Author-date -käytäntöä.

– Tekstin tulee olla kirjoitettu 12 pt fontilla, rivivälillä 1,5. Otsikot ja väliotsikot tummennetaan, kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä. Sitaatit erotetaan lainausmerkeillä ja pitkät sitaatit tulisi erottaa omaksi kappaleekseen.

– Kulttuurituotteiden (pelien, elokuvien, televisio-ohjelmien, kirjojen jne.) nimet kursivoidaan. Ensimmäistä kertaa mainittaessa nimen perään tulee suluissa ilmestymisvuosi. Jos käytetään elokuvan suomenkielistä nimeä, niin ensimmäistä kertaa mainitessa se tehdään seuraavasti: Elokuvan nimi (Alkuperäinen nimi, valmistumisvuosi). Esim. Suon villi laulu (Where The Crawdads Sing, 2022).

– Suomenkielistä termiä käytetään aina kun mahdollista, mutta vieraskielisen termin voi tarvittaessa merkitä sulkeisiin suomenkielisen sanan perään. Vieraskieliset termit myös kursivoidaan. Kursivointia voidaan soveltaa myös suomenkielisiin, keskeisimpiin termeihin ensimmäistä kertaa mainittaessa.

Kirjoittajan tiedot

Kirjoittajilta tarvitaan nimi, oppiarvo, mahdollinen virka-asema ja affiliaatio.

Esimerkki:

Sari Jokinen
sari.h.jokinen [a] utu.fi
FT, yliopistonlehtori
Turun yliopisto

Lähdeviitteet

– WiderScreen käyttää tekstin sisäisiä viitteitä. Sulkeiden sisään merkitään kirjoittajan sukunimi, kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi sivunumerot (esim. Virtanen 2005, 42-43).

– Jos viitataan useampaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteillä (esim. Virtanen 2005, 47; Mäkelä, Korpela & Koskela 2019).

– Kahden tekijän välissä käytetään &-merkkiä ja mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kolme, viitteessä käytetään vain ensimmäisen kirjoittajan sukunimeä ja tämän perään lisätään et al. -merkintä (esim. Jokinen et al. 2014).

– Uutisartikkeleissa viitteeseen lisätään uutissivuston nimi ja julkaisupäivämäärä (esim. Helsingin Sanomat 19.5.2023).

– Tarvittaessa artikkeliin voi lisätä selventäviä loppuviitteitä, mutta näiden runsasta käyttöä ei suositella. Jos loppuviitteitä käytetään, ne lisätään lähdeluettelon perään otsikolla Viitteet.

Lähdeluettelo

– Lähdeluettelon alkuun tulee merkintä ”kaikki linkit tarkistettu <päivämäärä ja vuosiluku>”. Lähteiden perään ei merkitä tämän jälkeen erillisiä tarkistuspäivämääriä.

– Lähdeluettelo merkitään käsikirjoituksen loppuun otsikolla Lähteet. Tutkimusaineisto ja tutkimuskirjallisuus erotetaan toisistaan otsikoilla.

– Lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä tekijän sukunimen mukaan. Mikäli samalta tekijältä viitataan useampaan teokseen, ne merkitään uusimmasta vanhimpaan. Samana vuonna tehdyt julkaisut erotetaan lisäämällä vuosiluvun perään kirjain (2019a, 2019b).

– Lähteet merkitään: Tekijän sukunimi, etunimi, julkaisun ilmestymisvuosi, teoksen nimi ja tieto siitä, missä teos on julkaistu. Teosten nimi kursivoidaan ja artikkeleista kursivoidaan tieteellisen lehden nimi.

– Verkossa julkaistun lähteen perään lisätään linkki julkaisuun. DOI-tunnus tai muu pysyvä tunnus lisätään linkkinä aina kun sellainen on käytössä.

– Lähdeluettelon lyhenteet merkitään käsikirjoituksen kielellä, eli suomenkielisissä teksteissä käytetään toim. ja suom. -lyhenteitä ja englanninkielisissä ed. ja trans. -lyhenteitä.

– Kuten viitteissäkin, myös lähdeluettelossa käytetään &-merkkiä ja/and-merkintöjen sijaan.

– Esimerkkejä:

Monografia

Suominen, Jaakko, Sari Östman, Petri Saarikoski & Riikka Turtiainen. 2015. Sosiaalisen median lyhyt historia. Helsinki: Gaudeamus.

Tutkimusartikkeli verkkolehdessä

Saarikoski, Petri. 2016. ”’Pistä natsi asialle ja mene itse perässä!’ Hitler-videomeemien historia ja anatomia”. WiderScreen 19 (1-2). http://widerscreen.fi/numerot/2016-1-2/pista-natsi-asia-ja-anatomia/

Tutkimusartikkeli kokoomateoksessa

Suominen, Jaakko & Tero Pasanen. 2020. ”Digiversioita, klooneja ja omia ideoita: Suomalaisissa tietokonelehdissä julkaistut peliohjelmalistaukset 1978–1990”. Teoksessa Jonne Arjoranta, Usva Friman, Raine Koskimaa, Frans Mäyrä, Olli Sotamaa, Jaakko Suominen & Tanja Välisalo (toim.) Pelitutkimuksen vuosikirja 2020: 3-35. http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2020/ptvk-02.pdf

Lehtiartikkeli

Helsingin Sanomat 19.5.2023. ”Instagram valmistelee Twitterin kanssa kilpailevaa sovellusta”. https://www.hs.fi/talous/art-2000009598648.html

Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös oheista muotoa:

Helsingin Sanomat 19.5.2023. Venla Kuokkanen: ”Instagram valmistelee Twitterin kanssa kilpailevaa sovellusta”. https://www.hs.fi/talous/art-2000009598648.html

Kuva- ja videomateriaali

– Artikkelien yhteydessä julkaistaan mielellään kuvia, tilastoja, kaavioita ja videoita. Näitä ei lisätä tekstin sekaan, vaan tekstiin merkitään sijoituspaikka, kuvateksti sekä lähdetiedot. Esimerkki: <kuva1.jpg>, kuvan sisältöä avaava kuvateksti. Lähde: esim. tekijän itsensä ottama kuva.

– Lähteet tulee nimetä käsikirjoituksen merkintöjä vastaavaksi ja niiden esiintymisjärjestyksen mukaan. Esimerkki: kuva1.jpg, kuva2.jpg jne.

– Kirjoittajan tulee huolehtia, että kuvien käyttöön on lupa, vaikka journaalissa sovelletaan muuten tieteellisille, ei-kaupallisille julkaisulle mahdollista sitaattioikeutta aineistojen käytön yhteydessä. Useimmissa tapauksissa riittää matalaresoluutioinen kuvakaappaus (esim. media-aineistojen kohdalla). Tekijänoikeuksiin liittyvissä ongelmatapauksissa vastuu siirtyy kirjoittajalle.

– Värikuvien kohdalla käytetään jpg-tiedostoja. Kaavioiden, tilastojen ja muita vähän värejä sisältävien tiedostojen kohdalla suositaan png-tiedostomuotoa.

– Videomateriaali upotetaan linkkinä artikkeleihin. Alkuperäinen video kannattaa ladata videojakelupalveluun (esim. YouTube) ja linkki lisätään käsikirjoitukseen kohtaan, johon upotus halutaan.

Käsikirjoituksen ja tiedostojen palauttaminen

– Kaikki tiedostot palautetaan teemanumeron toimittajille. Ajankohtaista-palstalle tulevat jutut palautetaan päätoimittajalle ja toimitussihteerille.

– Käsikirjoitus palautetaan tekstinkäsittelytiedostona (esim. docx).

– Jos kysymyksessä on referee-arviointiin menevä artikkeli, palautetaan artikkelin lisäksi myös valmiiksi anonymisoitu versio artikkelista.

– Palautus sähköpostilla liitteinä tai pilvipalvelun linkillä (esim. Drive, Dropbox, One Drive jne). Huomioi isojen tiedostomäärien kohdalla, että on suositeltavaa koota kaikki tiedostot myös kansion juureen zip-tiedostona.

Tekstien käyttöoikeudet ja rajoitukset

WiderScreenissa julkaistujen tekstien tekijänoikeudet kuuluvat kirjoittajille. WiderScreen on avoin tiedejulkaisu, ja lehdessä julkaistuja tekstejä saa vapaasti käyttää ei-kaupallisiin, tutkimus- ja opetustarkoituksiin. Mahdollisesta kaupallisesta uudelleenjulkaisusta tulee aina sopia kunkin artikkelin kirjoittajan kanssa.