WiderScreen – 20 vuotta tiedetoimittamisen kentällä

Petri Saarikoski
petsaari[at]utu.fi
Päätoimittaja
Yliopistonlehtori
Digitaalinen kulttuuri
Turun yliopisto

Kaksikymmentä vuotta on kunnioitettava ikä mille tahansa tiedelehdelle. Elokuvasta ja elokuvakulttuurista kiinnostuneiden tutkijoiden, toimittajien ja harrastajien WiderScreen-verkkolehti ilmestyi ensimmäisen kerran maaliskuussa 1998, ja toiminta on jatkunut siitä lähtien katkeamattomana. Historiansa aikana lehti on jatkanut uskollisesti vanhoja perinteitään, vaikka sen ydinaluetta on samalla laajennettu audiovisuaalisen ja digitaalisen median tutkimukseen.

 

”Teknologia on asettamassa koko perinteisen identiteettiajattelun vaakalaudalle”.
Lainaus WiderScreenin ensimmäisen numeron pääkirjoituksesta.

WiderScreenin perustaa luotiin 1990-luvun puolivälissä Turun yliopiston historian laitoksella, jossa kasvoi joukko elokuvista hullaantuneita perusopiskelijoita. Esseiden, harjoitustöiden ja opinnäytteiden lisäksi heitä motivoi kiinnostus julkaista elokuva-aiheisia kirjoituksia muille harrastajille ja laajemmalle yleisölle. 1990-luvun puolivälissä elettiin kotimaisten tiede- ja harrastuslehtien kannalta mielenkiintoista aikaa, koska tuolloin yliopistopiireissä alettiin kiinnittää huomiota Internetin tarjoamiin julkaisumahdollisuuksiin.

Vapaamuotoiset artikkelit, esseet ja katsaukset olivat aikaisemmin liikkuneet lähinnä alan keskustelupalstoilla ja sähköpostilistoilla. Graafisen webin eli WWW:n arkipäiväistymisen seurauksena tarjoutui myös ensimmäisen kerran tekninen mahdollisuus siirtää julkaisuja verkkosivuille. Ammattimaisesti toimitetut tiedelehdet siirtyivät verkkoon kuitenkin äärimmäisen hitaasti, vaikka ensimmäisiä orastavia merkkejä toiminnasta oli nähtävissä aivan 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1998 Suomessa ei kuitenkaan ollut vielä täysin säännöllistä akateemista verkkojulkaisutoimintaa. WiderScreen oli tienraivaajien eturintamassa.

Päätös julkaisun aloittamisesta tehtiin elokuussa 1997 Turun keskustan Cosmic Comic Cafen terassilla. Syksyllä 1997 toimintaa organisoineeseen ydinporukkaan kuuluivat Juha Rosenqvist, Janne Rosenqvist, Jokke Ihalainen, Kimmo Hämäläinen, Petteri Halin ja Kimmo Ahonen. Tehdyn päätöksen perusteella julkaisu jaettiin kahteen osaan: elokuvajournalismista vastasi Film-O-Holic ja essee-tyyppisestä akateemisesta tutkimuksesta WiderScreen. Molempia lehtiä hallinnoivan Filmiverkko ry:n perustamiskokous oli 17.4.1998. Juha Rosenqvistin mukaan suunnittelukokouksissa nousi esille ajatus ”kuvien taakse katsomisesta”, mikä toimikin julkaisujen virallisena iskulauseena. Heinäkuussa 1998 Filmiverkko ry teki sopimuksen internet-operaattoripalveluista Saunalahden Serveri Oy:n kanssa ja sai heinäkuun lopussa oman domainin, www.Film-O-Holic.com, johon yhdistyksen ylläpitämä verkkolehti siirtyi heti.

Kuva 1. WiderScreenin varhainen logo. Kaikki grafiikat olivat Jokke Ihalaisen käsialaa.

Lehden vanhoja juttuja selaamalla ja sähköpostikirjeenvaihtoa lukemalla voi aistia selvästi millaisessa innostuneessa ilmapiirissä WiderScreen näki päivänvalonsa. Lehteen kirjoittaneet ovat keskittyneet omiin kiinnostuksen kohteisiinsa ja saaneet ilmaista ajatuksiaan vapaasti. Mukaan pääsivät oikeastaan kaikki kiinnostuneet, ja lehti oli avoin myös opiskelijoille. Lehden ydinporukkaan kuului monia jatko-opintonsa aloittaneita kirjoittajia. Julkaistujen artikkelien juttutyyppiä on paikoin hankala määritellä, ja nykymääritelmien mukaan ne seilaavat jossain tutkimuskatsausten ja esseiden välimaastossa. Toki kirjoittajien joukossa näkee myös akateemisia ammattilaisia, joiden artikkelit ovat tarkkaan rakennettuja ja hienosäädettyjä. Esimerkiksi ensimmäisen numeron kirjoittajaluettelossa löytyvät Veijo Hietala, Hannu Salmi, Jari Sedergren ja Eero Kuparinen, jotka ovat kaikki tehneet vaikuttavan akateemisen uran.

Film-O-Holicin ja WiderScreenin päätoimittaja oli Juha Rosenqvist vuoteen 2005 asti. Lehden varsinaisesta toimittamisesta vastasi alkuvuosina lähinnä Kimmo Ahonen, joka vaikutti Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa. Yhdistyksen merkittävimpiä ongelmia oli tässä vaiheessa mukana olleiden kirjoittajien ja toimittajien vähäinen määrä. Jatkuvasti päällä olleen rekrytoinnin ansiosta yhdistyksen toimintaan saatiin kuitenkin mukaan lisää ihmisiä, mikä oli elinehto myös WiderScreenin alkuvuosina. Kimmon muistelujen mukaan artikkeleja kierrätettiin porukan kesken ja töitä jaettiin jatkuvasti sen mukaan mikä katsottiin tarpeelliseksi.

Alkuvuosien numeroiden teemat päätettiin yhdistyksen oluthuuruisissa kokouksissa. Film-O-Holicin ja WiderScreenin laaduntarkkailusta huolehtivat erityisesti Päivi Valotie ja Janne Rosenqvist. Julkaistavia juttuja haalittiin kasaan milloin mistäkin, ja kirjoittajakutsun lisäksi henkilökohtaiset verkostot ja suhteet olivat ensiarvoisen tärkeitä. On mielenkiintoista, että varhaisvuosina julkaistuja artikkeleja käytettiin ahkerasti eri tutkimuksissa, ja niihin näkee edelleen viitteitä tuoreissakin julkaisuissa.

Kuva 2. WiderScreenin pääsivu vuodelta 1999. Kimmo Ahosen mukaan lehden ulkoasu haluttiin pitää yksinkertaisena ja luettavana. Hänen mukaansa ”painopiste oli sisällössä eikä alati muuttuvassa visuaalisessa ilmeessä”.

Vuosien 1998–2003 WiderScreen oli samalla myös tuon aikakauden tiedemaailman lapsi. Vaikka nykyisten tiedejulkaisujen vakiintuneet toimituskäytännöt olivat pikku hiljaa muotoutumassa, niin tutkijoilla oli tuohon aikaan hieman enemmän aikaa julkaista vapaamuotoisia kirjoituksia eri lehdissä. Tieteen popularisoinnin merkitys oli huomattu, ja tutkijat hyvin mielellään hankkivat kirjoituskokemusta tarjoamalla kirjoituksia hyvinkin erityylisiin lehtiin. WiderScreen oli tarkoitettu avoimeksi foorumiksi, jolle astuminen oli tehty mahdollisimman helpoksi. Tämä oli samalla lehden suuri vahvuus ja suuri heikkous. Käsitykseni mukaan lehti oli jo tässä vaiheessa väistämättömällä törmäyskurssilla korkeakoulumaailman julkaisupolitiikan kanssa. Lisäksi rasituksena oli riippuvuus yhdistyksen toiminnassa mukana olleiden aktiivisuudesta ja innostuksesta. WiderScreen on kokenut historiansa aikana lukuisia tähän liittyneitä kriisejä, mutta hämmästyttävällä tavalla mitkään niistä eivät ole olleet kohtalokkaita.

Vuonna 2003 julkaisupolitiikassa näkee jo selvästi orastavaa tarvetta laajentaa toimintaa vieraileville toimittajille. Vastaavasti tässä yhteydessä nousee esiin laajempia irtiottoja elokuvakulttuurista kohti multimediaalisempia teemakokonaisuuksia. Uuden audiovisuaalisen kulttuurin rinnalle astuivat nyt esimerkiksi digitaaliset pelit ja mediataide. Elokuussa 2005 WiderScreen siirrettiin oman domain-osoitteen alle, ja lehden vastaavaksi toimittajaksi tuli Ilona Hongisto, joka lähti määrätietoisesti kehittämään lehteä eteenpäin. Hänen aikanaan vakiintuneet toimituskäytännöt hiottiin käytännössä huippuunsa. Avustajakunta alkoi samaan aikaan myös vakiintua ja tieteellisen tekstin toimittamisen prosessiluonne hahmottua. Outi Hakola astui toimitussihteerin rooliin vuonna 2006, ja vuonna 2008 hän peri päätoimittajuuden Ilona Hongistolta. Elina Rislakki toimi Outin työparina pari vuotta. Outi Hakola on itse maininnut, että WiderScreen tarjosi hänelle varsinkin jatko-opintojen alussa ”mahdollisuuden kurkistaa tieteellisen julkaisemisen kiemuroihin niin hyvässä kuin pahassa”.

Kuva 3. WiderScreenin pastellisävyistä värimaailmaa vuoden 2006 ”Kauhu”-teemanumerosta.

Vuoden 2009 lopussa enteet suomalaisen tiedemaailman julkaisukulttuurin isoista muutoksista olivat nähtävissä. Tutkijoilla oli yhä vähemmän aikaa ja kiinnostusta tuottaa vapaamuotoisia ja esseistisiä kirjoituksia. Korkeakoulumaailmassa kilpailu rahoista ja resursseista oli nousemassa, ja tutkijan julkaisulistan pituudesta tuli kirjaimellisesti työn ja toimeentulon edellytys. Oli tietenkin selvää, että jos tutkijoilta vaadittiin ammattimaisesti toimitettuja referee-artikkeleja, jotka olivat uran edistämisen ehto, niin työtunnit käytettiin niiden tekemiseen. WiderScreen oli vielä suomenkielinen julkaisu, joten se ei soveltunut kansainväliseen tiedekeskusteluun. Tilanne ei ehkä ollut aivan näin lohduton, koska tieteen popularisointia joka tapauksessa arvostettiin ja kirjoituskokemus karttui, jos jaksoi tutkimusartikkelien ohella naputella myös lehtiartikkeleja tai arvioita.

WiderScreen pyrki luovimaan muuttuneessa tilanteessa kehittämällä suhteita alan oppiaineisiin ja markkinoimalla lehteä aloittelevien kirjoittajien harjoitusalustana. Valitettavasti teemanumeroiden kasaaminen alkoi kaatua resurssipulaan, joka näkyi myös toimituksen puolella. Lehdessä ei ollut käytettävissä enää toimitussihteeriä, joten päätoimittajan rooli alkoi ylikorostua. Kokonaisuudessaan julkaisutoiminta oli ajautumassa kokonaan umpikujaan. Juha Rosenqvistin mukaan ”harkitsimme tuossa vaiheessa ihan oikeasti keinoja, miten saisimme kuopattua lehden kunniallisesti”.

Näiden kriisitekijöiden valossa pidimme Turussa 21.2.2012 palaverin, johon osallistui Juha Rosenqvist, Outi Hakola ja allekirjoittanut. Käytännössä palaverin tarkoituksena oli vakavasti pohtia lopetetaanko vai elvytetäänkö WiderScreen. Toimin tuohon aikaan itse Akatemia-hankkeessa erikoistutkijana, ja minulla oli ollut mahdollisuus kehittää muutamia ideoita – en vain tiennyt yhtään olisivatko ne toteutuskelpoisia. Kokoonnuimme mediatutkimuksen oppiaineen nurkkahuoneessa, ja omien muistikuvieni mukaan palaverissa lähdettiin liikkeelle aika synkeissä tunnelmissa. Loppupuolella ideoiden työstössä pääsimme kuitenkin konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin, ja lopulta päätöksemme oli yhteinen: jatketaan eteenpäin.

Syksyllä 2012 lehti muuttui kokonaan vertaisarvioiduksi, tieteelliseksi julkaisuksi. Lehden toimintaprofiili päivitettiin uusiksi, ja pyrimme laajentamaan sitä multimediaalisempaan ja monitieteisempään suuntaan. Demokraattisen WiderScreenin pohjaa ja perinnettä ei unohdettu eli jatkossakin julkaisuun kerättiin lahjakkaiden opiskelijoiden ja aloittaneiden tutkijoiden vapaamuotoisia tekstejä. Keihäänkärjeksi tuli kuitenkin vertaisarvioidut artikkelit, ja julkaisu muutettiin kaksikieliseksi (suomi/englanti). Päätoimittajuus siirtyi vähitellen allekirjoittaneelle ja samalla lehdelle kerättiin laaja-alainen toimituskunta. Hakemuksen jälkeen Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi lehdelle virallisen JUFO-luokituksen.

Tätä kirjoittaessani huomaan kuinka nostalgisesti ja lämpimästi muistelen lehden rönsyilevää historiaa. Lähdekriittinen tutkija istuu kuitenkin olkapäilläni ja huomauttaa tämän olevan liian yksipuolinen kuva. Historia ei ole koskaan mitään lineaarista menestystarinaa, vaan se on täynnä ristiriitoja, takaiskuja, tappioita ja suoranaista epätoivoa. Työnkuvakaan ei ole aina niin auvoinen kuin voisi luulla. Lainaan tähän erään vierailevan toimittajan kommenttia: ”numeron puskemisen loppuvaiheessa meinasi tulla jo oksennus näppäimistölle” :)

En ole pystynyt mainitsemaan kuin murto-osan niistä henkilöistä, jotka ovat vuosien varrella kantaneet työtaakkaa ja vieneet lehteä eteenpäin. Kaiken perusta on aina aktiivinen toimituskunta, sitä ilman mikään julkaisu ei pysty jatkamaan alkua pidemmälle. WiderScreen (tai Waideri, kuten me sitä tuttavallisemmin kutsumme) on ollut aina luonteeltaan yhteisöllinen julkaisu, johon on aina kuulunut annos innostuneisuutta, tutkimisen halua ja luovaa hulluutta. Lehti on tarjonnut jo kokonaisen sukupolven ajan kasvuympäristön akateemisen alan kirjoittajille ja muille tekstityöläisille.

Todennäköisesti suuri osa tätäkin lukevista ovat olleet joskus toiminnassa mukana. Kunnia kuuluu niille jotka ovat sen ansainneet. Haluan omasta puolestani kiittää teitä kaikkia missä tahansa te sitten tällä hetkellä olettekin!

 

Porissa 23.4.2018

Petri Saarikoski

 

 

Lähteet

Kaikki linkit tarkistettu 23.4.2018.

Kirjallisuus

Ahonen, Kimmo. 2012. ”Wider Screenin esihistoria ja alkutaival”. WiderScreen, 1/2012, http://widerscreen.fi/numerot/2012-1/wider-screenin-esihistoria-ja-alkutaival/.

Filmverkko ry: Toimintakertomukset 1998–2006.

Hakola, Outi. 2012. ”Esipuhe – Wider Screen ja uudet tuulet”. WiderScreen, 1/2012, http://widerscreen.fi/numerot/2012-1/esipuhe/.

Hakola, Outi, 2012. ”Wider Screenin kukoistus ja lakastus”. WiderScreen, 1/2012, http://widerscreen.fi/numerot/2012-1/wider-screenin-kukoistus-ja-lakastus/.

Saarikoski, Petri. 2012. ”Wider Screen – matka kuun pimeälle puolelle”. WiderScreen, 1/2012, http://widerscreen.fi/numerot/2012-1/wider-screen-matka-kuun-pimealle-puolelle/.

 

Lopputekstit

Kunnialista kirjoittajista, toimittajista ja toimitussihteereistä vuosilta 1998–2018.

Aija Hakala
Aki Laurokari
Alexandra A. Knysheva
Aliisa Sinkkonen
Anders Carlsson
Andrew Nestingen
Anna Haverinen
Anna Mielismäki
Anna Sivula
Anne Holappa
Anne Lainto
Anniina Lundvall
Anton Asikainen
Antti Laine
Antti Silvast
Antti-Jussi Marjamäki
Antti-Ville Kärjä
Antto Ilvonen
Anttoni Lehto
Anu Rounevaara
Anu Tukeva
Ari Haasio
Atte Timonen
Canan Hastik
Cecilia Mäkelä
Cheng Heng Hsu
Dan Farrimond
Daniel Botz
Domenico Barra
Doreen Hartmann
Eero Kuparinen
Eero Tammi
Eija Niskanen
Elina Rislakki
Elina Ruddock
Elina Vaahensalo
Esa Hakkarainen
Essi Huppunen
Eveliina Salmela
Gleb J. Albert
Hanna Johansson
Hanna Järvinen
Hanna Pihlajamäki
Hannamari Hoikkala
Hanne Itärinne
Hanne Yli-Parkas
Hannele Laine
Hanne-Mari Rumbin
Hannu Salmi
Harri Kilpi
Heidi Valtonen
Heikki Rosenholm
Heli Paalumäki
Henna-Riikka Rumbin
Henri Rehnström
Henry Bacon
Ida Fellman
Iiro Lehtonen
Ilari Laamanen
Ilona Hongisto
Inari Teinilä
Inkeri Ahvenisto
Jaakko Kemppainen
Jaakko Meriläinen
Jaakko Seppälä
Jaakko Stenros
Jaakko Suominen
Jaakko Yli-Juonikas
Jacob Groshek
Jani Sorsa
Janne Halttu
Janne Matikainen
Janne Rosenqvist
Janne Rovio
Janne Salminen
Janne Tunturi
Janne Virtanen
Jari Luomanen
Jari Sedergren
Jarkko Silén
Jenni Mäntylä
Jenni Peisa
Jenny Kangasvuo
Jenny Säilävaara
Jere Kesti-Helia
Jere Kyyrö
Jessica Möter
Jetta Huttunen
Joel Kanerva
Johanna Ailio
Johanna Isosävi
Johanna Salmela
Johanna Siik
Johanna Ylipulli
Johannes Koski
Jokke Ihalainen
Joni Kärki
Joonas Välimäki
Joseph M. Reyes
JP Jokinen
Juha Nurminen
Juha Oravala
Juha Rosenqvist
Juha Wakonen
Juha-Pekka Kilpiö
Jukka Sihvonen
Jukka-Pekka Puro
Juri Kalhama
Juri Nummelin
Jussi Kaisjoki
Jussi Parikka
Kaisa Hiltunen
Kanerva Eskola
Kari Kallioniemi
Karita Suomalainen
Katariina Järveläinen
Katariina Kantola
Katja Niemelä
Katja Viiri
Katri Lilja
Katriina Heljakka
Katve-Kaisa Kontturi
Kimi Kärki
Kimmo Ahonen
Kimmo Hämäläinen
Kimmo Laine
Kristiina Seppä
Laura Antola
Laura Jordán González
Laura Miranda
Lauri Leikas
Lauri Piispa
Lauri Timonen
Leena Eerolainen
Liisa Granbom-Herranen
Linda Hannula
llpo Lagerstedt
Lotta Kähkönen
Lotta Lehti
Maarit Leskelä
Maija Leino
Mailis Saralehto
Manu Haapalainen
Mari Pöyhtäri
Mari Verho
Maria Bregenhøj
Maria Matikainen
Marika Hannukainen
Marika Maijala
Marilou Polymeropoulou
Markku Reunanen
Marko Honkaniemi
Markus Mantere
Matti Luotolahti
Matti Nelimarkka
Mauri Palonheimo
Melissa Virtanen
Meri Heinonen
Merja Salo
Michael Szpakowski
Miia Väinämö
Mika Mihail Pylsy
Mikko Laaksonen
Mikko Winberg
Minna Rainio
Minna Saariketo
Minna Valjakka
Naz Shahrokh
Nicolas Lema Habash
Niklas von Schöneman
Noora Kallioniemi
Nora Forsman
Olli Lehtonen
Olli-Pekka Salli
Onerva Lepistö
Onnimanni Liukkonen
Oskari Wäänänen
Outi Hakola
Pasi Väliaho
Patryk Wasiak
Paul Newland
Paula Kahtola
Pauli Heikkilä
Pauliina Tuomi
Pekka Haapanen
Pekka Kolehmainen
Pentti Stranius
Pertti Alasuutari
Perttu Ollila
Petra Helenius
Petri Paju
Petri Saarikoski
Petteri Halin
Petteri Värtö
Pieta Voipio
Pietari Hannikainen
Pietari Kääpä
Pihla Hintikka
Piia Mustamäki
Pilvi Kalhama
Pinja Tawast
Pirita Juppi
Päivi Valotie
Raita Merivirta
Raquel Meyers
Reijo Kupiainen
Riikka Turtiainen
Riina Mikkonen
Riitta Hänninen
Riitta Laitinen
Rita Aihonen
Roope Eronen
Rudolf den Hartogh
Saara Ala-Luopa
Saara Maalismaa
Saija Holm
Sakari Lehtonen
Sami Hantula
Sami Kolamo
Sami Panttila
Sanna Peden
Sanna Qvick
Sari Östman
Sini Mononen
Sofia Thurén
Sonja Kangas
Susanna Helke
Susanna Itäkare
Taina Syrjämaa
Tanja Sihvonen
Taru Elfving
Teemu Rimpinen
Teemu Taira
Teppo Moilanen
Tero Heikkinen
Tero Karppi
Tiia Naskali
Tiina Suutala
Tiina Tommila
Timo J. Virtanen
Timo Jaakkola
Timo Riihentupa
Tommi Musturi
Tommi Paalanen
Toni Keränen
Toni Puurtinen
Tuija Modinos
Tuomas Hauhia
Tuomas Sinkkonen
Tuuli Eltonen
Usva Friman
Valtteri Kokko
Vaula Wrang
Veijo Hietala
Veli-Matti Karhulahti
Veronika Laippala
Ville-Matias Heikkilä
Virve Peteri
Yrjö Heinonen

 

Lisäksi kollektiiviset kiitokset kaikille niille, joiden nimet ovat syystä tai toisesta jääneet lähdetietojen ulkopuolelle. Erityiskiitoksemme menevät kaikille lukijoille ja tietenkin arvioitsijoille, jotka ovat vuosien varrella kommentoineet lehdessä julkaistuja kirjoituksia.