Uutuudesta yhteiskunnan osaksi: instituutionäkökulma pelialan kulttuuriseen omaksumiseen 1990-luvulta 2010-luvulle
Artikkelissa tutkitaan digitaalisen pelialan omaksumista Suomessa instituutioiden synnyn ja muodonmuutosten kautta.
artikkeli
”Your last sendix for us was mega cool” – swappikirjeet kotimaisen tietokoneharrastuskulttuurin kentällä
Tutkimusartikkelissa tarkastellaan Suomen kotimikroharrastukseen kytkeytyvän swappaustoiminnan varhaisvaiheita vuosilta 1987–1991. Tutkimuksen kohteena toimii Byterapers-ryhmältä saatu laaja kirjeaineisto.
Puhtoisuuden illuusio: moraali- ja arvokäsityksiä ravistelevat televisiotuotannot mediassa
Nykypäivän televisiotarjonta pyrkii shokeeraamaan ja houkuttamaan katsojan television ääreen. Provokatiivisten tv-tuotantojen perustelut ja mediatalojen retoriikka tuntuvat hakevan oikeutusta eri keinoin kyseenalaisimmille ja poleemisille valinnoilleen. Artikkeli keskittyy näihin puheenvuoroihin, ja perusteluihin valistuksen ja yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmista.
Maatalouden digitaalisen teknologian kehityksen näyttäytyminen sanomalehtiaineistossa vuosina 1960–2018
Artikkelissa tarkastellaan lehtiaineistojen perusteella maatalouden digitaalisen teknologian insitutionalisoitumista. Muutoksen tarkastelu lähtee liikkeelle 1960-1980-luvuilta.
Pokémon Go (2016) -pelin suosion nostalgiaselittäminen
Nostalgian tunne on kaipuuta aiemmin olleeseen tai aiemmin koettuun asiaan tai tilanteeseen. Artikkeli käsittelee, miten lisätyn todellisuuden pelin Pokémon Go:n suosiota selitettiin nostalgian avulla julkisuudessa pelin ilmestyttyä 2016. Artikkelissa esitellään mediakulttuurin kontekstiin sopiva nostalgialla selittämisen jaottelu.
”Pokémaniaa” Porissa 2016–2017: Porua, parjausta ja peli-ilottelua tekstiviestipalstalla
1 Johdanto: Leikin muuttuvat areenat ja yleisöt Tuoreimman, vuoden 2020 pelaamista luotaavan Pelaajabarometrin mukaan suomalaisista 98,2 % pelaa ainakin joskus pelejä. Digitaalisia pelejä pelaa ainakin joskus 78,7 % suomalaisista (Kinnunen, Taskinen & Mäyrä 2020). Ajankohtaiset ilmiöt voivat vaikuttaa ratkaisevasti pelaamisen … Continued
Maskuliinisuuden karnevalisointi Lapinlahden lintujen televisio-ohjelmissa 1988–1995
Tässä mediahistoriallisessa artikkelissa median ja viestinnän sisällöt itsessään ovat tutkimuksen kohde, joita tarkastellaan ajallisissa ja kulttuurissa konteksteissa (Hokka 2014, 28–29; Oinonen & Mähkä 2012, 275, katso myös Salmi 1993, 120–121, 135–137). Liitän artikkelissani maskuliinisuuden groteskin karnevalisoinnin (Bakhtin 1995) homososiaalisuuden (Sedgwick … Continued
Kritiikki journalismin ja digitalisaation puristuksessa – Journalistit kulttuurisina välittäjinä uudessa mediaympäristössä
Tarkastelemme sanomalehtikritiikin asemaa uudessa mediaympäristössä viimeaikaisen tutkimuksen perusteella ja erityisesti kulttuurisia välittäjiä koskevan teorian näkökulmasta. Lopuksi esitämme analyyttisen mallin arvostuksia ilmentävien journalististen tekniikoiden tunnistamiseksi.
Taidelähtöinen elokuvakritiikki verkkojulkaisemisen aikakaudella
Digitaalinen aikakausi on monipuolistanut elokuvakritiikin muotoja ja kirjoittajakuntaa. Samalla kritiikin on väitetty pinnallistuneen ja viihteellistyneen, vaikka verkossa on myös taidelähtöistä kritiikkiä, jonka edustajana analysoin Film-O-Holic.comin julkaisuja.
Seitsemän elokuvaa kuulumisesta: Lyhytelokuva menetelmänä ja tutkimuksen kohteena osallistavassa hankkeessa
Artikkelissa pohditaan lyhytelokuvan roolia taideperustaisessa osallistavassa tutkimushankkeessa Rajojen yli – kuulumisen performansseja ja narratiiveja taiteen keinoin (2017–2021). Tutkijalähtöisessä hankkeessa ihmisiä kutsuttiin pohtimaan kuulumista työpajoissa taiteen tekemisen ja keskustelun kautta. Yksi työpajoista oli videotyöpaja, jossa osallistujien tavoitteena oli tehdä kuulumista käsittelevä … Continued
”Kaikki paha tulee Skandinaviasta” – Sukupuolittuneen ja seksualisoituneen väkivallan affektiivinen poetiikka ja politiikka Nordic noir -televisiosarjassa Modus
Artikkeli käsittelee väkivallan affektiivista poetiikkaa ja politiikkaa ruotsalaisessa rikossarjassa Modus keskittyen homoseksuaaleihin kohdistuviin viharikoksiin.
Vakava leikki – Tiedonjakaminen, identiteetti ja leikillisyys suomalaisen seksichatin nimimerkeissä
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen Herkku.net-seksichatin käyttäjien nimimerkkejä. Analyysin kohteena ovat tiedon jakaminen, identiteetin ilmaiseminen ja kielellinen leikittely. Nimimerkit ovat erittäin informatiivisia, usein leikillisyyden kustannuksella.
Lähisuhdeväkivaltaa ja muita kertomuksia – Äitien älylaitteiden käyttö mediajulkisuudessa
Artikkelissa tarkastellaan äitien älylaitteiden käyttöä median välittämässä vanhemmuuden asiantuntijapuheessa. Analyysin kohteena ovat vanhempien älylaitekäyttöä koskeva mediajulkisuus vuosina 2013-2018. Artikkelissa puretaan lausuntojen taustalla vaikuttavia ideologisia asenteita vanhemmuudesta ja erityisesti äitiydestä, sekä mediateknologiaan liitettyjä kulttuurisia puhetapoja.
Pahastumista vai politiikkaa: Sosiaalisen median kohut affektiivisessa keskustelukulttuurissa
Artikkelissa tutkimme verkostoanalyysin ja lähiluvun keinoin sosiaalisen median kohuja hybridin mediatilan viestinnällisenä muotona, sarkastisena käytänteenä ja huomion uudelleenjakamisen keinona.
Keskustelufoorumit mediainhokkeina – Suositut suomenkieliset keskustelufoorumit mediassa
Tämä artikkeli käsittelee suosituimmista suomenkielisistä keskustelufoorumeista eli Suomi24-, Vauva- ja Ylilauta-foorumeista tuotettua julkisuutta sekä sitä, miten keskustelufoorumeista tuotettu julkisuus on muuttunut vuosien aikana.
Groteski true crime: Rikosdraamadokumentaariset formaatit inhon ja provokatiivisuuden näkökulmista
Nykypäivän televisiotarjonta pyrkii shokeeraamaan ja härnäämään katsojan television ääreen. Erilaiset true crime -formaatit kuvailevat oikeasti tapahtuneiden henkirikosten groteskeja yksityiskohtia ja ihmiskohtaloita. Artikkeli keskittyy näihin sisältöihin inhottavuuden ja vastenmielisyyden näkökulmista.
Pienoismalli menetetyn kaupunkimaiseman kuvitelmana – Kulttuurinen elinkaarianalyysi Viipurin pienoismallista
Artikkeli selvittää miten ja ehkä miksi pienoismalleja rakennetaan. Tutkimus perustuu uuteen menetelmään, kulttuuriseen elinkaarianalyysiin, ja sen kohteena on Viipurin kaupungin pienoismallin rakentumisen vaiheet.
Kirjoituskonesommitelma. Steve McCafferyn konkreettinen runous ja (uus)materiaalinen kieli
Käsittelen artikkelissani kirjoituskoneella toteutettua konkreettista runoutta kielen materiaalisuuden näkökulmasta. Analysoin Steve McCafferyn 1960- ja 70-luvun tuotantoa, joka on tekstuuriltaan siinä määrin runsasta ja jopa kaoottista, että sitä on luonnehdittu termillä dirty concrete.
Älylasit tutuksi: Mediateknisten laitteiden kotoistaminen uutisissa
Tutkimus tarkastelee, miten uutta teknologista laitetta, Googlen älylaseja, kotoistetaan eli tehdään tutuksi suomalaisissa journalistissa teksteissä.
Dismembering Body and Voice: Raúl Ruiz’s Mammame and the Critique of Cinematic Dualism
Mammame constitutes a cinematic exploration that disarticulates the apparently natural synchronic link between sound-track and image-track, subverting a kind of dualism that presupposes the preeminence of logos or spoken discourse over moving bodies on screen.
Musiikki kasvun, muistamisen ja tuhoavan läsnäolon merkkinä. J.S. Bachin Goldberg-variaatioiden merkitys Hannibal Lecterin fiktiivisen hahmon rakentumisessa
Glenn Gouldin pianonsoitto leviää audiovisuaalisessa kulttuurissa yllättäviin paikkoihin ja käyttöyhteyksiin – esimerkiksi kauhuelokuviin. Tämä artikkeli käsittelee sitä, minkälaisia merkityksiä tämä prosessi on saanut aikaan paitsi välittömissä audiovisuaalisissa yhteyksissään osana Hannibal Lecter -elokuvia, mutta myös Gouldin julkisuuskuvassa ja kuolemanjälkeisessä elämässä osana musiikki/populaari-kulttuuria.
The Spanish Cinema Soundtrack in the 1940s: Songs for a New Regime
Spanish cinema of the 1940s has generated growing interest in recent years for musicologists as well as film scholars. In this paper I propose a brief approach to prominent song genres that defined Spanish cinema in the early years of the Franco regime.
Raiskaava ja vainoava musiikki. Vainoaminen off-screen-raiskauksena ja akusmatisoitu vainoaja-raiskaaja elokuvassa Hirveä kosto
Hirveä kosto -elokuvassa kuullaan raiskaavaa ja vainoavaa musiikkia. Musiikki tekee vainoaja-raiskaajasta akusmaattisen hahmon, joka operoi vahvasti raiskausmyyttien läpitunkemassa kulttuurissa.
Goblin King in Labyrinth: An audio-visual close reading of the songs by David Bowie
This article aspires both to position Labyrinth (1986) in the career of David Bowie and question his role in it. In addition, audio-visual analyses of Bowie’s songs seek to reveal hidden themes.
”Pistä natsi asialle ja mene itse perässä!” Hitler-videomeemien historia ja anatomia
Oliver Hirschbiegelin Perikato-elokuvan pohjalta tehdyt, uudelleentekstitetyt Hitler-nettivideot ovat yksi Internetin tunnetuimmista meemi-ilmiöistä. Artikkelissa tutkitaan Hitler-nettivideoiden intermediaalisia vaikutussuhteita, historiaa ja populaarikultturista kontekstia.