Tässä mediahistoriallisessa artikkelissa median ja viestinnän sisällöt itsessään ovat tutkimuksen kohde, joita tarkastellaan ajallisissa ja kulttuurissa konteksteissa (Hokka 2014, 28–29; Oinonen & Mähkä 2012, 275, katso myös Salmi 1993, 120–121, 135–137). Liitän artikkelissani maskuliinisuuden groteskin karnevalisoinnin (Bakhtin 1995) homososiaalisuuden (Sedgwick … Continued
Tarkastelemme sanomalehtikritiikin asemaa uudessa mediaympäristössä viimeaikaisen tutkimuksen perusteella ja erityisesti kulttuurisia välittäjiä koskevan teorian näkökulmasta. Lopuksi esitämme analyyttisen mallin arvostuksia ilmentävien journalististen tekniikoiden tunnistamiseksi.
Digitaalinen aikakausi on monipuolistanut elokuvakritiikin muotoja ja kirjoittajakuntaa. Samalla kritiikin on väitetty pinnallistuneen ja viihteellistyneen, vaikka verkossa on myös taidelähtöistä kritiikkiä, jonka edustajana analysoin Film-O-Holic.comin julkaisuja.
Artikkelissa pohditaan lyhytelokuvan roolia taideperustaisessa osallistavassa tutkimushankkeessa Rajojen yli – kuulumisen performansseja ja narratiiveja taiteen keinoin (2017–2021). Tutkijalähtöisessä hankkeessa ihmisiä kutsuttiin pohtimaan kuulumista työpajoissa taiteen tekemisen ja keskustelun kautta. Yksi työpajoista oli videotyöpaja, jossa osallistujien tavoitteena oli tehdä kuulumista käsittelevä … Continued
Artikkeli käsittelee väkivallan affektiivista poetiikkaa ja politiikkaa ruotsalaisessa rikossarjassa Modus keskittyen homoseksuaaleihin kohdistuviin viharikoksiin.
Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen Herkku.net-seksichatin käyttäjien nimimerkkejä. Analyysin kohteena ovat tiedon jakaminen, identiteetin ilmaiseminen ja kielellinen leikittely. Nimimerkit ovat erittäin informatiivisia, usein leikillisyyden kustannuksella.
Artikkelissa tarkastellaan äitien älylaitteiden käyttöä median välittämässä vanhemmuuden asiantuntijapuheessa. Analyysin kohteena ovat vanhempien älylaitekäyttöä koskeva mediajulkisuus vuosina 2013-2018. Artikkelissa puretaan lausuntojen taustalla vaikuttavia ideologisia asenteita vanhemmuudesta ja erityisesti äitiydestä, sekä mediateknologiaan liitettyjä kulttuurisia puhetapoja.
Artikkelissa tutkimme verkostoanalyysin ja lähiluvun keinoin sosiaalisen median kohuja hybridin mediatilan viestinnällisenä muotona, sarkastisena käytänteenä ja huomion uudelleenjakamisen keinona.
Tämä artikkeli käsittelee suosituimmista suomenkielisistä keskustelufoorumeista eli Suomi24-, Vauva- ja Ylilauta-foorumeista tuotettua julkisuutta sekä sitä, miten keskustelufoorumeista tuotettu julkisuus on muuttunut vuosien aikana.
Nykypäivän televisiotarjonta pyrkii shokeeraamaan ja härnäämään katsojan television ääreen. Erilaiset true crime -formaatit kuvailevat oikeasti tapahtuneiden henkirikosten groteskeja yksityiskohtia ja ihmiskohtaloita. Artikkeli keskittyy näihin sisältöihin inhottavuuden ja vastenmielisyyden näkökulmista.
Artikkeli selvittää miten ja ehkä miksi pienoismalleja rakennetaan. Tutkimus perustuu uuteen menetelmään, kulttuuriseen elinkaarianalyysiin, ja sen kohteena on Viipurin kaupungin pienoismallin rakentumisen vaiheet.
Käsittelen artikkelissani kirjoituskoneella toteutettua konkreettista runoutta kielen materiaalisuuden näkökulmasta. Analysoin Steve McCafferyn 1960- ja 70-luvun tuotantoa, joka on tekstuuriltaan siinä määrin runsasta ja jopa kaoottista, että sitä on luonnehdittu termillä dirty concrete.
Tutkimus tarkastelee, miten uutta teknologista laitetta, Googlen älylaseja, kotoistetaan eli tehdään tutuksi suomalaisissa journalistissa teksteissä.
Mammame constitutes a cinematic exploration that disarticulates the apparently natural synchronic link between sound-track and image-track, subverting a kind of dualism that presupposes the preeminence of logos or spoken discourse over moving bodies on screen.
Glenn Gouldin pianonsoitto leviää audiovisuaalisessa kulttuurissa yllättäviin paikkoihin ja käyttöyhteyksiin – esimerkiksi kauhuelokuviin. Tämä artikkeli käsittelee sitä, minkälaisia merkityksiä tämä prosessi on saanut aikaan paitsi välittömissä audiovisuaalisissa yhteyksissään osana Hannibal Lecter -elokuvia, mutta myös Gouldin julkisuuskuvassa ja kuolemanjälkeisessä elämässä osana musiikki/populaari-kulttuuria.
Spanish cinema of the 1940s has generated growing interest in recent years for musicologists as well as film scholars. In this paper I propose a brief approach to prominent song genres that defined Spanish cinema in the early years of the Franco regime.
Hirveä kosto -elokuvassa kuullaan raiskaavaa ja vainoavaa musiikkia. Musiikki tekee vainoaja-raiskaajasta akusmaattisen hahmon, joka operoi vahvasti raiskausmyyttien läpitunkemassa kulttuurissa.
This article aspires both to position Labyrinth (1986) in the career of David Bowie and question his role in it. In addition, audio-visual analyses of Bowie’s songs seek to reveal hidden themes.
Oliver Hirschbiegelin Perikato-elokuvan pohjalta tehdyt, uudelleentekstitetyt Hitler-nettivideot ovat yksi Internetin tunnetuimmista meemi-ilmiöistä. Artikkelissa tutkitaan Hitler-nettivideoiden intermediaalisia vaikutussuhteita, historiaa ja populaarikultturista kontekstia.
Artikkeli tarkastelee suomalaista omaehtoista elokuvaa, sen tuotantotapoja ja tekijöiden toimintakulttuuria. Millaista on suomalainen omaehtoinen elokuvatuotantokulttuuri ja miten se muuttaa mediatuotantoon ja mediajulkaisuun liittyviä voimasuhteita? Voiko alakulttuurisesta positiosta haastaa elokuvatuotannon institutionaalisia rakenteita?
Artikkelissa tarkastellaan kymmenen kansalaisjärjestön verkkosivujen osallistumismahdollisuuksien kehitystä 20 vuoden aikavälillä: alkuvuosien yksisuuntaisesta tiedotuksesta on siirrytty vuorovaikutukseen viimeistään sosiaalisen median vakiinnuttaessa asemansa.
Verbal conflict in online settings takes many forms. We explore several linguistic concepts in the study of verbal conflict through a case study of flaming in a YouTube comment thread (i.e. a massive polylogue).
Artikkeli käsittelee sosiaalisesti vetäytyneiden ja mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden vertaistiedon tarpeita ja vertaistuen jakamista Ylilaudan Hikikomero-keskustelupalstalla.
The article discusses the potential of Digital Storytelling to enhance digital participation in a developing country context. It presents a case study from Iringa, Tanzania, where a group of young adults created their autobiographical digital stories in a supervised workshop.
The main focus in this article is to examine how Western themes were utilized and replicated in video games and how the reduction of these themes was often played to the extreme – in other words, how the West was remediated across different media.