Dale Cooper – liian hyvä ollakseen todellinen?

Pasi Heininen
pajuhe[a]utu.fi
FM, Tohtorikoulutettava
Kulttuurihistoria, Turun yliopisto

Kirja-arvio Scott Frostin teoksesta Twin Peaks: Dale Cooperin omaelämäkerta (The Autobiography of F.B.I. Special Agent Dale Cooper: My Life, My Tapes, 1991). Suomentanut Anja Meripirtti (vuoden 2016 painos). Otava, Helsinki 206 sivua.

FBI-agentti Dale Cooperin tulo Twin Peaksnimiseen pikkukaupunkiin tv-sarjan Twin Peaks (1990) alussa teki välittömän vaikutuksen moniin katsojiin, ja näyttelijä Kyle MacLachlanin roolisuoritusta voisi hyvällä syyllä pitää täydellisenä onnistumisena. Sarja saavutti valtaisan suosion myös Suomessa, ja kaikkialla pohdittiin kuka murhasi Laura Palmerin.

Sarjan suosion vanavedessä, varsin tuoreeltaan, heti 90-luvun alussa julkaistiin kaksi kirjaa. Laura Palmerin päiväkirjaa käsiteltiin jo tv-sarjassa, ja se julkaistiin David Lynchin tyttären Jenniferin kirjoittamana kirjana Twin Peaks: Laura Palmerin salainen päiväkirja (Twin Peaks: The Secret Diary of Laura Palmer, 1990). Seuraavana vuonna Twin Peaksin faneja ilahdutettiin Scott Frostin kirjoittamalla Twin Peaks: Dale Cooperin omaelämäkerta (The Autobiography of F.B.I. Special Agent Dale Cooper: My Life, My Tapes, 1991).

Scott Frost on sarjan David Lynchin kanssa luoneen ja tuottaneen Mark Frostin veli ja sarjassa tohtori Haywardia näytelleen Warren Frostin poika. Hän on toiminut myös käsikirjoittajana, ja on kirjoittanut jaksoja Twin Peaksiin ja muihin tv-sarjoihin. 2000-luvulla hän on kirjoittanut myös viisiosaisen romaanisarjan. Dale Cooperin omaelämäkerta onkin hänen esikoisromaaninsa, ja se vaikuttaisi ainakin Suomessa jääneen jostain syystä Laura Palmerin päiväkirjaa vähemmälle huomiolle, joskin monet ovat pitäneet Frostin kirjaa näistä kahdesta parempana.

Twin Peaks -televisiosarjasta tuli tutuksi FBI:n erikoisagentti Dale Cooperin tapa puhua nauhurille. Näin ollen onkin varsin hyvä ratkaisu, että Cooperin omaelämäkertakin pohjautuu ääninauhoihin. Cooper sai ensimmäisen nauhurinsa 13-vuotiaana joululahjaksi vuonna 1967, ja on siitä lähtien tallentanut ajatuksiaan ja kokemuksiaan nauhurille. Eikä nauhuri suinkaan ollut heti se tv-sarjasta tuttu taskunauhuri, vaan ensimmäinen oli kelanauhuri, joka kulki mukana repussa ja teknologian kehityksen myötä nauhurin koko pieneni ja muuttui kasettinauhuriksi.

Kirjassa seurataan päiväysten mukaan lineaarisesti Dale Cooperin kasvua koululaisesta FBI:n agentiksi. Mukaan mahtuu monia jännittäviä ja traagisiakin kokemuksia, mutta myös hauskoja hetkiä. Dale Cooper oli jo hyvin varhain kiinnostunut FBI:sta, jonka hän katsoi parhaaksi väyläksi taistella pahuutta vastaan. Hyvän ja pahan välinen ikuinen kamppailu olikin kantava voima hänen elämän tiellä. Mukana on nauhoitteiden lisäksi joitakin hänen lapsuuden ystäviensä, kollegoidensa ja muiden elämänpolulla vastaan tulleiden välihuomautuksia, sekä muutama kirje.

Kirjan loppupuolella agentti Cooper käyttää tv:stä tuttua taskukokoista nauhuria, ja alkaa kohdistaa puheet sarjasta tuttuun tapaan sihteerilleen Dianelle, joka pääsee tämän kirjan myötä itsekin ensi kertaa ääneen. Lisäksi kirjassa kuvataan jonkin verran aikakauden politiikkaa ja tapahtumia, kuten kuuhun laskeutumista ja Watergate-skandaalia. Kirja päättyy siihen mistä Twin Peaks -televisiosarjan ensimmäinen kausi alkaa.

Dale Cooperin hahmo on hyvin omintakeinen persoona ja kirjan avulla pääsee jonkin verran syvemmälle tämän mielenliikkeisiin, mutta kaikkea tämäkään teos ei paljasta. Siitä pitävät osittain huolen harmittavat maininnat tuhoutuneista tai FBI:n arkistoissa säilytettävistä nauhoista, sekä pitkät ajanjaksot joilta ei nauhoituksia ole. Joitakin lisäselvyyksiä, vastauksia ja vahvistuksia saadaan toki, kuten hänen mieltymyksensä kahviin, tai miksi hän on niin taitava pelaamaan blackjackia. Tv-sarjan toisella kaudella mukaan tulleen Windom Earlen taustoja kirja avaa myös mukavasti.

Kyle MacLachlan näytteli David Lynchin elokuvassa Blue Velvet – Ja sinisempi oli yö (Blue Velvet, 1986) pikkukaupungin nuorukaista Jeffrey Beaumontia. Tätä hahmoa on pidetty myös Dale Cooperin nuorempana versiona. Lukukokemuksesta voi hyvinkin löytää tätä ajatusta vahvistavia piirteitä.

Kirja on helppolukuinen ja toisaalta harmittavan lyhyt, mutta sisältää joitakin erittäin hienoja oivalluksia, joista erityisen mielenkiintoisia olivat Dale Cooperin tekemät toimintakykyihin vaikuttavat kokeet ja itsetutkiskelut. Kirjaa olisi ehkä kannattanut kypsyttää hieman pidempään, niin siinä olisi ollut aineksia varmasti vielä mielenkiintoisempaan lopputulokseen. Kirjassa piilee yksi harmittava piirre, jota esiintyy myös muussa Twin Peaks -kirjallisuudessa: ne eivät aina ole kaikilta osin synkassa Twin Peaks -tv-sarjan tai Twin Peaks – Tuli kulje kanssani (Twin Peaks: Fire Walk with Me, 1992) -elokuvan kanssa.

Kirja tuskin toimisi itsenäisenä teoksena, vaan se on hyvin vahvasti kytkettynä Twin Peaksiin ja suunnattu sarjan ja Dale Cooperin hahmon tunteville. Äänitemuotoinen ilmaisutapa toimii hyvin, ja on helppoa kuvitella agentti Cooperin ääni kertomaan asioita. Nuhteettomuuden perikuvanakin tunnettu Dale Cooper on inhimillinen hahmo omine heikkouksineen ja kaikesta hyvyydestään huolimatta varsin todellisen tuntuinen.