Call for Papers

WiderScreen 2-3/2023: Elävän kuvan Suomi

Toimittajat: Petri Saarikoski, Juha Rosenqvist, Kimmo Ahonen

Kotimaisen elokuva- ja televisiotuotannon historiaa ovat 2010- ja 2020-luvuilla leimanneet puheet uudesta noususta ja kultakaudesta. Näkemykset toistavat ajatuksia, joita esitettiin jo vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2003 julkaistussa teoksessa Taju kankaalle – uutta suomalaista elokuvaa paikantamassa tarkasteltiin tuolloin tapahtunutta suomalaisen elokuvan menestysboomia. Nyt on hyvä aika tutkailla, mitä sen jälkeen on tapahtunut kotimaisen elävän kuvan kentällä. WiderScreenin erikoisnumero ”Elävän kuvan Suomi” keskittyy suomalaisen elokuvan ja television 2000-luvun kehitykseen eri näkökulmista – menneiden vuosikymmenten perintöä unohtamatta.

Millainen on 2000-luvun suomalaisen elokuvan ”suuri kertomus” – vai onko sellaista? Millaisia teemoja kotimainen fiktio- ja dokumenttielokuva on käsitellyt? Miten elokuvien tuotannon ja levitystapojen muutokset näkyvät elokuvien sisällössä ja niiden kuluttamisessa? Entä onko kotimainen tuotanto kriisissä vai elämmekö uuden teknologian osalta mahdollisen uuden nousun aikaa?

Esimerkiksi teknologia on muuttanut syvästi tapaa, jolla elävää kuvaa tuotetaan ja kulutetaan. Digitalisointi on avannut markkinat pientuotannoille ja suoratoistopalvelujen yleistyminen on mahdollistanut uudenlaisia levitystapoja ja kohdeyleisöjä. Helposti haltuun otettavan teknologian osalta kustannusten lasku on ainakin periaatteessa demokratisoinut alan teollisuutta. Samaan aikaan kuitenkin pitkiä elokuvia tuotetaan edelleen hyvin samaan tapaan kuin edeltävilläkin vuosikymmenillä. Kotimainen elokuvakulttuuri on myös festivaalien, kerhojen ja oheistapahtumien osalta vakiintunutta ja institutionalisoitunutta.

Mutta miten tämä kehitys on vaikuttanut elävän kuvan tarjonnan laatuun? Viimeisen viiden vuoden aikana alan tutkijat ovat viitanneet alan kärsivän viihteellisyydestä, jolla tähdätään riskittömyyteen ja mataliin kustannuksiin. Erityisesti tätä keskustelua on käyty suosittujen, kotimaisten televisiotuotantojen osalta. Mutta samanlaisia havaintoja on näkynyt kritiikissä, jota on kohdistettujen ensi-iltaan tuleviin pitkiin, kotimaisiin elokuviin. Näkemysten mukaan alaa vaivaa yleisesti tuotantojen yllätyksettömyys, johon jatkuva kilpailu ulkomaisen tarjonnan kanssa johtaa. Mitkä ovat koko alan haasteet ja mahdollisuudet?

WiderScreenin erikoisnumero ”Elävän kuvan Suomi” etsii näihin kysymyksiin pureutuvia artikkeleja ja katsauksia, jotka tarkastelevat alan kulttuurikentän nykytilaa, historiallista perspektiiviä unohtamatta. Numeroon ovat tervetulleita niin ikään myös esseet, näkökulma-tekstit, haastattelut sekä kolumnit. Julkaisualusta mahdollistaa myös erilaisten audiovisuaalisten esitysmuotojen julkaisun.

Juttutarjouksia voi esittää esimerkiksi seuraavista teemoista:

* Elokuvan digitalisoituminen ja sen vaikutus tuotantoon, levitykseen ja sisältöön
* Suomalaisen riippumattoman elokuvan eli ”findien” merkitys
* Netin ja suoratoistopalvelujen tuomat haasteet ja mahdollisuudet elokuvatuotannolle
* Ohjaajia käsittelevät artikkelit
* Sukupuolikuvausten moninaistuminen ja/tai kaventuminen elokuvissa ja televisiosarjoissa
* Dokumenttielokuvan 2000-luku
* Tositelevision 2000-luku
* Miten 1990-luvun lamavuosia on käsitelty suomalaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa 2000-luvulla?
* Ajankohtaisia keskusteluaiheita: esimerkkinä Anna Eriksson ja keskustelu taide-elokuvasta
* Lastenelokuvan uudet tuulet
* Mitä on tapahtunut suomalaiselle elokuvakritiikille?

”Elävän kuvan Suomi” julkaistaan syksyllä 2023, jolloin WiderScreenin taustayhdistyksenä toimiva Filmiverkko ry täyttää 25 vuotta.

Lähetä juttutarjouksesi tiivistelmä (300–500 sanaa) erikoisnumeron toimitussihteerille (toimitussihteeri@widerscreen.fi) tai suoraan toimittajille 30.1.2023 mennessä. Ilmoitus hyväksynnästä lähetetään kirjoittajille 15.2.2023 mennessä. Ensimmäiset versiot referee-arviointiin menevistä käsikirjoituksista lähetettävä 30.4.2023 mennessä. Muut kuin referee-arviointiin menevät käsikirjoitukset: 30.8.2023

Journaalin toimintaan ja julkaisupolitiikkaan liittyvät erityiskysymykset voi osoittaa päätoimittajalle (Petri Saarikoski, petsaari [at] utu.fi).

Julkaisu: Syys-lokakuu 2023.


WiderScreen 1/2023: Populaarimusiikin kulttuuriperintöä paikantamassa

Vierailevat toimittajat: Anna Sivula, Anna Peltomäki & Tommi Iivonen

See English version below

WiderScreen-journaalin erikoisnumero 1/2023 tarkastelee populaarimusiikkia paikantuvana kulttuuriperintöä. Kuten kulttuuriperintö yleisesti, myös populaarimusiikin kulttuuriperintö on vahvasti territoriaalinen, paikkojen kautta määrittyvä ja paikkoja määrittelevä ilmiö (Brandellero ja Janssen 2014). Musiikkiperintö voi antaa kaupungille imagon, kuten ”bluesin kodin ja rock’n’rollin synnyinkaupungin” Memphisin tapauksessa (Gibson ja Connell 2007). Musiikkiperintö voi jopa symbolisesti hiljentää paikkoja New Yorkin Keskuspuistossa sijaitsevan John Lennonin muistomerkin tavoin (Kruse 2003). Populaarimusiikin muistin paikat eivät kuitenkaan rajoitu vain fyysisiin paikkoihin, vaan niitä voi yhtä hyvin löytää yhteisöjen identiteeteistä, muistoista ja symboleista tai digitaalisista ympäristöistä. Vanhan punkkarin tatuoinnit, uudelleen julkaistut vinyylit, fanien ylläpitämät muistosivustot tai ammattimaisesti hoidetut virtuaaliset arkistot ovat kaikki esimerkkejä populaarimusiikin kulttuuriperinnöstä.

Populaarimusiikin kulttuuriperinnön tarkastelu voi avata uusia näkökulmia julkisen muistin muutoksiin. Se voi kuitenkin paljastaa myös yhteisöjen kipukohtia ja sisäistä ristivetoa. WiderScreenin erikoisnumero pureutuu populaarimusiikin paikkojen laajenevaan kenttään monitieteisesti ja -näkökulmaisesti. Tutkimusartikkelit voivat käsitellä populaarimusiikin kulttuuriperinnön paikantuvaa luonnetta esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

* fyysiset ja virtuaaliset muistin paikat
* muistiorganisaatiot
* kaupunkikulttuuri ja kaupunkiuudistus
* kulttuurinen muisti ja kansallisuus
* paikalliset ja ylirajaiset kulttuuriperintöyhteisöt
* kulttuuriperintökonfliktit ja vaikea kulttuuriperintö

Erikoisnumero perustuu seminaariin, jonka Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaine järjesti Porin yliopistokeskuksessa marraskuussa 2021. Julkaisun toimittavat Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen professori Anna Sivula sekä tohtorikoulutettavat FM Anna Peltomäki ja FM Tommi Iivonen.

Teemanumero on kaksikielinen (englanti / suomi). Vertaisarvioitavien tutkimusartikkelien (4000–7000 sanaa) lisäksi numeroon voi tarjota varsinaista artikkelia lyhyempiä tutkimuskatsauksia, esseitä, haastatteluja, arvioita ja kolumneja. Verkkoalusta mahdollistaa myös erilaisten audiovisuaalisten esitysmuotojen julkaisun.

Lähetä artikkelitarjouksesi tiivistelmä (300–500 sanaa) erikoisnumeron toimituskunnalle osoitteeseen ankpel@utu.fi 17.5.2022 mennessä. Ilmoitus hyväksynnästä lähetetään kirjoittajille 1.6.2022 mennessä. Ensimmäiset versiot referee-arviointiin menevistä käsikirjoituksista lähetettävä 15.9.2022 mennessä.

Julkaisu: Tammikuu 2023.

Journaalin toimintaan ja julkaisupolitiikkaan liittyvät erityiskysymykset voi osoittaa päätoimittajalle (Petri Saarikoski, petsaari [at] utu.fi).


WiderScreen 1/2023: Locating popular music heritages

Special Issue editors: Anna Sivula, Anna Peltomäki & Tommi Iivonen

WiderScreen journal welcomes article abstracts for a special issue on popular music as located and localizing cultural heritage. Like all cultural heritage, popular music heritage is a territorial phenomenon defined by specific places and localities while it labels and marks them in return (Brandellero & Janssen 2014). Music heritage can inform a city’s official image as in Memphis, ”home of the blues and birthplace of rock ’n’ roll” (Gibson & Connell 2007). It may even symbolically silence places like the Strawberry Fields memorial commemorating John Lennon in New York’s Central Park (Kruse 2003). However, sites of popular music heritage are not only confined to physical locations, but are equally found in community identities, memories and symbols, or digital environments. The tattoos of a seasoned punk, rereleased vinyl records, fan-administered memorial websites, or professionally maintained virtual archives are all examples of popular music heritage.

Study of the sites of popular music heritage can produce new viewpoints into the historical and current changes in public memory. It may, however, also uncover community pain points and dissonance. WiderScreen’s special issue approaches the expanding heritage-scape of popular music with a multidisciplinary and -perspective scope. Articles may discuss the interface between popular music heritage and place from the vantage of, for instance:

* physical and virtual sites of memory
* memory institutions
* urban culture and reform
* cultural memory and nationality
* local and translocal heritage communities
* cultural heritage conflicts and difficult heritage

The issue is based on a seminar that was hosted by the discipline of cultural heritage studies (University of Turku) at the University Consortium of Pori, Finland in November 2021. The editors of the special issue are Professor Anna Sivula (cultural heritage studies, University of Turku), M.A., doctoral student Anna Peltomäki (cultural heritage studies, University of Turku), and M.A., doctoral student Tommi Iivonen (cultural heritage studies, University of Turku).

The theme number is bilingual (English / Finnish). In addition to peer-reviewed research articles (4,000–7,000 words), we welcome shorter book reviews and overviews, review articles, essays, interviews, and columns on the subject. The journal’s virtual platform also allows of the publication of audiovisual publishing formats.

Please send your abstract (300–500 words) to the editorial committee at ankpel@utu.fi by 17 May 2022. Notification of acceptance and instructions will be sent by the first of June 2022. The first deadline for the full manuscripts (peer reviewed articles) is 15 September 2022.

Publication: January 2023.

WiderScreen is a Finnish academic journal dealing with multimedial, digital, and audiovisual media culture. Please direct inquiries about the journal and its publishing policy to the Editor-in-Chief, Petri Saarikoski, University of Turku, (petsaari [a] utu.fi).

Viitatut lähteet – Referenced literature

Brandellero, Amanda, and Susanne Janssen. 2014. ”Popular Music as Cultural Heritage. Scoping out the Field of Practice.” International Journal of Heritage Studies 20 (3), 224–240. https://doi.org/10.1080/13527258.2013.779294

Gibson, Chris, and John Connell. 2007. ”Music, tourism and the transformation of Memphis.” Tourism geographies 9 (2), 160–190. https://doi.org/10.1080/14616680701278505

Kruse, Robert. 2003. ”Imagining Strawberry Fields as a place of pilgrimage.” Area 35 (2), 154–162. https://doi.org/10.1111/1475-4762.00248