WiderScreen 2-3/2023: Elävän kuvan Suomi
Toimittajat: Petri Saarikoski, Juha Rosenqvist, Kimmo Ahonen
Kotimaisen elokuva- ja televisiotuotannon historiaa ovat 2010- ja 2020-luvuilla leimanneet puheet uudesta noususta ja kultakaudesta. Näkemykset toistavat ajatuksia, joita esitettiin jo vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2003 julkaistussa teoksessa Taju kankaalle – uutta suomalaista elokuvaa paikantamassa tarkasteltiin tuolloin tapahtunutta suomalaisen elokuvan menestysboomia. Nyt on hyvä aika tutkailla, mitä sen jälkeen on tapahtunut kotimaisen elävän kuvan kentällä. WiderScreenin erikoisnumero ”Elävän kuvan Suomi” keskittyy suomalaisen elokuvan ja television 2000-luvun kehitykseen eri näkökulmista – menneiden vuosikymmenten perintöä unohtamatta.
Millainen on 2000-luvun suomalaisen elokuvan ”suuri kertomus” – vai onko sellaista? Millaisia teemoja kotimainen fiktio- ja dokumenttielokuva on käsitellyt? Miten elokuvien tuotannon ja levitystapojen muutokset näkyvät elokuvien sisällössä ja niiden kuluttamisessa? Entä onko kotimainen tuotanto kriisissä vai elämmekö uuden teknologian osalta mahdollisen uuden nousun aikaa?
Esimerkiksi teknologia on muuttanut syvästi tapaa, jolla elävää kuvaa tuotetaan ja kulutetaan. Digitalisointi on avannut markkinat pientuotannoille ja suoratoistopalvelujen yleistyminen on mahdollistanut uudenlaisia levitystapoja ja kohdeyleisöjä. Helposti haltuun otettavan teknologian osalta kustannusten lasku on ainakin periaatteessa demokratisoinut alan teollisuutta. Samaan aikaan kuitenkin pitkiä elokuvia tuotetaan edelleen hyvin samaan tapaan kuin edeltävilläkin vuosikymmenillä. Kotimainen elokuvakulttuuri on myös festivaalien, kerhojen ja oheistapahtumien osalta vakiintunutta ja institutionalisoitunutta.
Mutta miten tämä kehitys on vaikuttanut elävän kuvan tarjonnan laatuun? Viimeisen viiden vuoden aikana alan tutkijat ovat viitanneet alan kärsivän viihteellisyydestä, jolla tähdätään riskittömyyteen ja mataliin kustannuksiin. Erityisesti tätä keskustelua on käyty suosittujen, kotimaisten televisiotuotantojen osalta. Mutta samanlaisia havaintoja on näkynyt kritiikissä, jota on kohdistettujen ensi-iltaan tuleviin pitkiin, kotimaisiin elokuviin. Näkemysten mukaan alaa vaivaa yleisesti tuotantojen yllätyksettömyys, johon jatkuva kilpailu ulkomaisen tarjonnan kanssa johtaa. Mitkä ovat koko alan haasteet ja mahdollisuudet?
WiderScreenin erikoisnumero ”Elävän kuvan Suomi” etsii näihin kysymyksiin pureutuvia artikkeleja ja katsauksia, jotka tarkastelevat alan kulttuurikentän nykytilaa, historiallista perspektiiviä unohtamatta. Numeroon ovat tervetulleita niin ikään myös esseet, näkökulma-tekstit, haastattelut sekä kolumnit. Julkaisualusta mahdollistaa myös erilaisten audiovisuaalisten esitysmuotojen julkaisun.
Juttutarjouksia voi esittää esimerkiksi seuraavista teemoista:
* Elokuvan digitalisoituminen ja sen vaikutus tuotantoon, levitykseen ja sisältöön
* Suomalaisen riippumattoman elokuvan eli ”findien” merkitys
* Netin ja suoratoistopalvelujen tuomat haasteet ja mahdollisuudet elokuvatuotannolle
* Ohjaajia käsittelevät artikkelit
* Naistekijöiden esiinnousu 2000-luvulla
* Sukupuolikuvausten moninaistuminen ja/tai kaventuminen elokuvissa ja televisiosarjoissa
* Dokumenttielokuvan 2000-luku
* Tositelevision 2000-luku
* Miten 1990-luvun lamavuosia on käsitelty suomalaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa 2000-luvulla?
* Ajankohtaisia keskusteluaiheita: esimerkkinä Anna Eriksson ja keskustelu taide-elokuvasta
* Lastenelokuvan uudet tuulet
* Mitä on tapahtunut suomalaiselle elokuvakritiikille?
”Elävän kuvan Suomi” julkaistaan syksyllä 2023, jolloin WiderScreenin taustayhdistyksenä toimiva Filmiverkko ry täyttää 25 vuotta.
Lähetä juttutarjouksesi tiivistelmä (300–500 sanaa) erikoisnumeron toimitussihteerille (toimitussihteeri@widerscreen.fi) tai suoraan toimittajille 30.1.2023 mennessä. Ilmoitus hyväksynnästä lähetetään kirjoittajille 15.2.2023 mennessä. Ensimmäiset versiot referee-arviointiin menevistä käsikirjoituksista lähetettävä 30.4.2023 mennessä. Muut kuin referee-arviointiin menevät käsikirjoitukset: 30.8.2023
Journaalin toimintaan ja julkaisupolitiikkaan liittyvät erityiskysymykset voi osoittaa päätoimittajalle (Petri Saarikoski, petsaari [at] utu.fi).
Julkaisu: Syys-lokakuu 2023.