TikTok-aktivismi, olympialaiset, tasa-arvo, yhdistetty
Venla Välilehto
venla.a.valilehto [a] utu.fi
Digitaalinen kulttuuri
Turun yliopisto
Viittaaminen: Välilehto, Venla. 2026. ”Epätasa-arvoa olympianäyttämöllä – Annika Malacinskin TikTok-aktivismi”. WiderScreen Ajankohtaista. https://widerscreen.fi/numerot/ajankohtaista/epatasa-arvoa-olympianayttamolla–annika-malacinskin-tiktok-aktivismi/
Teksti on tehty Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman syventävien opintojen kurssilla Urheilu ja sosiaalinen media. Keväällä 2026 kurssilla seurattiin Milano-Cortinan talviolympialaisiin liittyviä sisältöjä eri sosiaalisen median kanavilla.
Kansanvälinen olympiakomitea (KOK) julkaisi 24.6.2022 kieltävän päätöksen naisten yhdistetyn lisäämisestä vuoden 2026 Milano-Cortinan Olympialaisiin (FIS-Ski 24.6.2022). Päätöksen myötä yhdistetty on edelleen ainoa talviurheilulaji, jossa ei tavoiteta sukupuolten välistä tasa-arvoa – miehet saavat kisata maailman suurimmalla urheilunäyttämöllä samalla, kun naiset joutuvat seuraamaan olympiatunnelmaa katsomosta käsin. Harmillisesti olympialaisten ulkopuolella naiset kisaavat samantasoisissa olosuhteissa kuin miehetkin, vaikkakin lyhyemmillä matkoilla. Kieltävä päätös on haitallinen yhdistetyn lajille kokonaisuudessaan, sillä tämän talviolympialaisten alkuperäislajin tulevaisuus on vaakalaudalla. (YLE 30.11.2025.) Mikäli naisten yhdistettyä ei nosteta mukaan lajivalikoimaan, on erittäin todennäköistä, että yhdistetyn tarina talviolympialaisissa päättyy vuoden 2026 Milano-Cortinan kisoihin (YLE 2.3.2025).
Annika Malacinski on naisten yhdistetyn puolestapuhuja ja TikTok-aktivisti. Tässä esseessä tarkastelen Malacinskin julkaisuja sekä Kansainvälisen olympiakomitean kieltävää päätöstä vuoden 2026 Milano-Cortinan olympialaisia koskien. Lisäksi nostan esiin uutisjulkaisuja, joissa käsitellään naisten yhdistetyn puuttumista talviolympialaisten lajivalikoimasta. Essee on kirjoitettu ja sen aineisto kerätty ennen Kansainvälisen olympiakomitean 7.7.2026 tekemää päätöstä, jonka mukaan yhdistetty ei ole ollenkaan mukana vuoden 2030 talviolympialaisissa.
Yhdistetyn tulevaisuus ja KOK:n pohjattomat perustelut
Yhdistetty on talvilajien keskuudessa hyvin pieni laji, joka on vahvasti riippuvainen sen olympiastatuksesta (YLE 2.3.2025). Maailman suurimmalla urheilunäyttämöllä kilpaileminen toisi lajille arvokasta näkyvyyttä. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on antanut yhdeksi syyksi kieltävälle päätökselle juurikin naisten yhdistetyn liian vähäisen yleisöhuomion. KOK on vuonna 1991 rajannut, että ollakseen olympialaisten lajivalikoimassa tulee lajilla olla mukana sekä nais- että mieskilpailijat. (Nunes 2019.) Päättäjät eivät siis halua kisaohjelmiinsa lajeja, jotka ovat avoimia vain yhdelle sukupuolelle. Toisaalta he eivät myöskään anna perinteiselle lajille mahdollisuutta löytää oman yleisönsä ja saavuttaa sukupuolten välistä tasa-arvoa olympialaisissa. (YLE 2.3.2025) Jättämällä naisten yhdistetty olympialaisten ulkopuolelle KOK toimii siis omien periaatteidensa vastaisesti.
Yksi KOK:n perusteluista naisten ulkopuolelle jättämisestä on lajin parissa kisaavien valtioiden pieni määrä ja edustajamaiden monipuolisuuden puute. Se on nostanut esiin erityisesti vähäisen kiinnostuksen lajia kohtaan Euroopan ulkopuolella. Kun tarkastellaan kauden 2025–2026 yhdistetyn maailman cupin sijoituksia, kuulostaa tämä KOK:n perustelu lähinnä selittelyltä. Miesten henkilökohtaisen maailman cupin 25 parhaan kilpailijan kesken on edustettuna kahdeksan (8) eri valtiota. Naisten henkilökohtaisessa maailman cupissa puolestaan 25 parhaan urheilijan keskuudessa on edustettuna 10 eri valtiota. Kun etsitään Euroopan ulkopuolisia edustajia näiden 50 urheilijan joukosta, löytyy miesten puolelta vain kaksi urheilijaa – yksi Yhdysvalloista ja yksi Japanista. Naiset vievät tässäkin pidemmän korren, sillä 25 parhaan yhdistetyn urheilijan joukkoon mahtuu viisi Euroopan ulkopuolisten valtioiden edustajaa – kolme Yhdysvalloista ja kaksi Japanista. (FIS-Ski 25.5.2026.) Miesten yhdistetyn kärkiurheilijat ovat siis lähes poikkeuksetta eurooppalaisia. Miksi Eurooppa-keskeisyys on rangaistavaa naisten kilpaillessa?
Naisten yhdistetty on uudehko laji MM-tasolla. Kansainvälinen hiihtolajien kattojärjestö FIS lisäsi lajin MM-kisaohjelmaansa vasta vuonna 2021 (YLE 30.11.2025). Kun verrataan naisten mäkihyppyyn, on yhdistetty kansainvälisesti todella jälkijunassa. Naisten mäkihyppy otettiin mukaan FIS:n MM-kisaohjelmaan vuonna 2009 ja olympiaohjelmaan vuonna 2014 (YLE 30.11.2025). Kului viisi vuotta, että naisten mäkihyppy nostettiin maailmanmestaruustasolta olympiarenkaiden varjostamiin maisemiin. Nyt on kulunut saman verran aikaa naisten yhdistetyn ensimmäisestä osallistumisesta MM-kisoihin kuin naisten mäkihypyn siirtymisestä seuraavalle tasolle. Sen sijaan, että yhdistetyn naisille olisi annettu mahdollisuus olympialaisissa, uhataan koko lajin olympiatulevaisuutta.
Mäkihyppy antaakin tällä hetkellä naisten yhdistetyn kisaajille ainoan tilaisuuden saada kiinni olympiarenkaista. Osa naisista oli syksyllä 2025 valmiita osallistumaan mäkihyppyyn, mikäli olympiapaikka oman lajin parissa ei aukeaisi (YLE 30.11.2025). Näin myös tapahtui, ja esimerkiksi suomalaiset Heta Hirvonen ja Minja Korhonen kilpailivat Milano-Cortinan olympialaisissa mäkihypyssä, jotta he saivat kokea olympiahuuman kilpailijan näkökulmasta (YLE 27.1.2026).
Mäkihyppy on esimerkki lajista, joka on sekä miespainotteinen että eurosentrinen (Martínková & Parry 2021). Vaikka naiset saavat nykyään osallistua, heidän kisaamistaan ei ole mahdollistettu täysin samoissa mittakaavoissa kuin miesten. ”Kylmät lajit”, joilla viitataan esimerkiksi juurikin mäkihyppyyn ja yhdistettyyn, nähdään yleisesti miesten lajeina eikä naisten kisaamista näissä lajeissa pidetä yhtä tärkeänä kuin miesten osallistumista (Martínková & Parry 2021).
FIS:n askeleet kohti olympiaunelmaa
FIS on ottanut yhdistetyn edistämisen yhdeksi kauden 2025–2026 päätavoitteistaan. Yhdistetyn lajikomitea (eng. The Nordic Combined Committee) kokoontui ennen kauden alkua keskustellakseen lajin tulevaisuudesta ja luodakseen raamit toimille, joilla pyrittiin vaikuttamaan kansainvälisen olympiakomitean päätökseen lajin osallisuudesta vuoden 2030 olympialaisissa. Osoitukseksi KOK:lle kausi 2025–2026 oli suurin yhdistetyn maailman cupin kausi koskaan. Naisten osakilpailujen määrää nostettiin ja miehille annettiin lupa hypätä jopa lentomäestä. (FIS-Ski 3.10.2025.) Lisähuomion saavuttamiseksi naisten kilpailut pidettiin pitkälti samoissa paikoissa kuin miestenkin kisaviikonloput (YLE 30.11.2025).
Tärkeä askel kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa on se, että yhdistetyssä pidetään kiinni myös taloudellisesta tasa-arvosta. Sekä miehet että naiset saavat saman summan palkintorahaa. (FIS-Ski 3.10.2025.) Tämä on urheilussa poikkeuksellinen päätös, jolla FIS antaa vahvan viestin kansainväliselle olympiakomitealle siitä, että naisten ja miesten urheilu ovat yhtä tärkeitä. Lyöttäytymällä yhteen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla FIS pyrkii viestimään, että yhdistetyllä on paikka talvilajien huipulla. (FIS-Ski 3.10.2025.)
FIS pyrki toiminnallaan vaikuttamaan kansainvälisen olympiakomitean päätökseen yhdistetyn tulevaisuudesta. Yhdistetyn lajikomitea oli jatkuvassa keskustelussa KOK:n kanssa. Tämän vuorovaikutuksen seurauksena KOK pidensi seuranta-aikaa, jonka myötä syntyisi päätös lajin tulevaisuudesta olympianäyttämöillä. Päätöksenteon ajankohta siirrettiin Milano-Cortinan olympialaisten jälkeen. (FIS-Ski 3.10.2025.) Tästä syystä vuoden 2026 olympialaiset, yhdistetyn seuraaminen ja sosiaalisen median keskustelut olivat erityisen tärkeitä.
FIS:n toimintaa seuratessa herää kuitenkin kysymys siitä, pyritäänkö toimilla aidosti edistämään naisten urheilua vai panostetaanko naisten yhdistettyyn, jotta uhanalainen laji säilyisi talviolympialaisissa. Onko FIS:lle kaikessa tässä kyse oikeasta tasa-arvokysymyksestä vai miesten kilpailemisen turvaamisesta naisten osallistamisen kautta?
Aktivismia ladulla ja luurin välityksellä
Sosiaalinen media mahdollistaa urheilijoiden harjoittaman aktivismin. Useat naisurheilijat nostavat esiin sosiaalisia epätasa-arvoisuuksia, esimerkiksi rasismiin ja politiikkaan liittyen. He jakavat tietoa, osallistuvat kampanjoihin ja jakavat kokemuksiaan, jotta epäkohdat tulisivat laajemman yleisön tietoon. Toiminnallaan he pyrkivät vaikuttamaan sekä kansainvälisillä että paikallisilla tasoilla. (Bowes & Culvin 2024.) Naisurheilijat toteuttavat aktivismia myös omaa lajiaan ja siihen liittyviä ongelmia kohtaan.
Aktivismi koko yhdistetyn tulevaisuuden ja tasa-arvon saavuttamisen puolesta on ollut osa lajia jo pitkään (YLE 30.11.2025). Viimeisessä maailman cupin osakilpailussa ennen vuoden 2026 olympialaisia nähtiin jälleen protesti tasa-arvon saavuttamisen puolesta. Kilpailijat pitivät hiihtosauvojaan ristissä X-muodossa päidensä yläpuolella ennen yhteislähtöä. Liikkeen taustalla on tasa-arvoa vaativa motto: ”Ei poikkeuksia” (engl. No exception). (YLE 28.1.2026.) Kyseinen termi on ollut yhdistetyn urheilijoiden käytössä erityisesti sosiaalisessa mediassa jo vuodesta 2022 lähtien, kun naisten yhdistetty päätettiin edelleen pitää olympialaisten ulkopuolella (Ilta-Sanomat 30.1.2026).
Yksi tunnetuimmista aktivisteista yhdistetyn piireissä on Annika Malacinski. Kyseessä on vuonna 2001 syntynyt suomalais-yhdysvaltalainen urheilija, joka on tehnyt kaikkensa lajin eteen jo vuosikymmenen ajan. (Nordic Combined USA.) Koska hän on harjoittanut aktivismia naisten yhdistetyn puolesta koko uransa ajan, on hän joutunut kokemaan useampaan kertaan pettymyksen, kun kansainvälinen olympiakomitea on kieltänyt naisten osallistumisen (YLE 2.3.2025). Vuoden 2026 Milano-Cortinan olympialaisissa hän joutui jälleen seuraamaan yhdistetyn kisoja katsomosta. Malacinski on kuitenkin päättänyt sosiaalisessa mediassa, ettei häntä voi sivuuttaa, vaikkei hän kisaakaan samalla näyttämöllä miesten kanssa.
Vuoden 2026 aikana Malacinski on julkaissut TikTok-tilillään (@annika.malacinski) yli 20 julkaisua, jotka liittyvät jollain tavalla joko olympialaisiin tai tasa-arvon puutteeseen. Esimerkiksi 23.1.2026 – eli päivänä, jolloin olympiajoukkueet nimettiin – Malacinski julkaisi tunteellisen tekstipäivityksen. Julkaisussaan Malacinski korostaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, jota olympiajoukkueiden nimeäminen hänessä herättää: ”– en jää paitsi tasoni takia. En työni vuoksi. En sitoutumiseni takia. Jään paitsi, koska olen nainen”. (Kuva 1.) Julkaisusta tulee esiin se turhautuminen, jota Kansanvälisen olympiakomitean päätös aiheuttaa urheilijoissa. Malacinskin mukaan heiltä evätään kisaaminen juuri sillä näyttämöllä, joka voi luoda lajille kasvua.
Malacinskin tilanne onkin hyvin ainutlaatuinen, sillä hänen veljensä Niklas Malacinski saa kisata olympialaisissa. Annika kertoo julkaisuissaan ristiriitaisista tuntemuksista, joita hän tilanteessa kokee – ylpeys veljestä, mutta katkeruus tämänhetkistä tilannetta kohtaan (@annika.malacinski TikTok-video 5.2.2026). Malacinski nostaa erityisesti esiin turhautumisen siitä, että hän ei pääse osallistumaan itsestään riippumattomista syistä (YLE 2.3.2025).
Julkaisuissaan hän pyrkii vetoamaan katsojien tunteisiin, jotta he pysähtyisivät ajetun asian äärelle (Jalli 2025). Henkilökohtaisten tuntemuksien lisäksi hän jakaa yleisesti tietoa yhdistetystä lajina sekä kansainvälisen olympiakomitean vaatimuksista mahdollista kisapaikkaa kohtaan seuraavissa olympialaisissa. Koska hänen tavoitteenaan on nimenomaan lajin näkyvyyden kasvattaminen, hän ottaa paljon kontaktia julkaisuiden kommentoijiin. Malacinski vastailee kommentteihin esimerkiksi selittämällä yhdistettyä lajina niille, jotka eivät tiedä kyseisestä lajista juuri mitään. (@annika.malacinski TikTok-video 28.1.2026.)
Julkaisuissaan Malacinski korostaa miesten yhdistetyn katsomisen tärkeyttä. Hän tietää, että keino saada naiset samoille laduille, on yleinen yhdistetyn näkyvyyden kasvattaminen – viestinä on, että katsokaa miesten yhdistettyä naisten puolesta. Hän on olympialaisten aikana tehnyt useita julkaisuja, joissa korostaa sitä, ettei ole syitä olla katsomatta miesten yhdistetyn kilpailuja. Julkaisuissaan hän pyrkii välittämään viestinsä huumorin kautta. (Jalli 2025; Kuva 2.) Humorististen julkaisujen lisäksi Malacinski painottaa, ettei ole miesten vika, ettei hän saa kisata. Kaiken kritiikin hän ohjaa nimenomaan kohti kansainvälistä olympiakomiteaa. (YLE 27.1.2026.)
Valitettavasti TikTok-aktivismissa misogynistiset kommentit ovat yleisiä (Jalli 2025). Malacinski joutuu julkaisuissaan kohtaamaan TikTokille tyypillisten negatiivisten kommenttien lisäksi misogynistisiä kommentteja urheilusuorituksiaan ja lajitovereitaan kohtaan. Malacinski joutuu jatkuvasti vastaanottamaan vihakommentteja sekä sukupuolensa että urheilijuutensa puolesta. Kommentit keskittyvät pitkälti naisten urheilusuoritusten vähättelyyn. Kantavana teemana negatiivisissa kommenteissa on myös naisurheilijoiden vertailu miehiin, jotka kisaavat samassa lajissa. Kommenteilla viitataan siihen, että naisurheilijat eivät ansaitse kilpailla olympiatasolla, mikäli he eivät pärjäisi miehiä vastaan kisoissa. (Ks. kuvat 3 & 4.)
Kohti vuoden 2030 talviolympialaisia
Vuoden 2030 talviolympialaiset järjestetään Ranskassa. Maaliskuussa 2025 tämän katsottiin ennustavan hyvää naisten yhdistetylle, sillä järjestäjämaalla on mahdollisuuksia vaikuttaa lajiohjelmaan, ja Ranska on vakiintunut laatumaa yhdistetyssä. (YLE 2.3.2025.) Esimerkiksi vuoden 2026 talviolympialaisissa Ranskan parijoukkue ylsi sijalle 9 (FIS-Ski 19.2.2026). Naisten yhdistetyn maailman cupissa puolestaan paras ranskalainen Lena Brocard oli sijalla 14 (FIS-Ski 25.5.2026). Kun otetaan huomioon tämänkaltainen menestys, toivottiin että vuoden 2030 järjestäjämaa puhuisi yhdistetyn puolesta.
FIS:n yhdistetyn maailman cupin kausi 2025–2026 jää ikuisesti historiankirjoihin. Ida Marie Hagen rikkoi ennätyksiä voittojen määrissä ja seisoi kauden aikana podiumilla jokaisessa yksilökilpailussa. Tämän lisäksi suomalainen Minja Korhonen saavutti uransa ensimmäisen maailman cupin osakilpailun voiton kotiyleisön edessä Lahdessa. Kaudella 2025–2026 useampi nuori naisurheilija saavutti urallaan ensimmäisiä voittoja. Tämä toimi selkeänä merkkinä siitä, että seuraava sukupolvi oli valmiina taistelemaan kullanhohtoisista sijoituksista naisten yhdistetyssä. Seuraavaksi he vain tarvitsevat näyttämön, jossa esitellä taitojaan koko maailmalle. (FIS-Ski 17.4.2026.) Kun puhutaan sukupuolten välisen tasa-arvon takaamisesta, on kyse yksinkertaisesti kunnioituksesta naisia kohtaan (Nunes 2019).
Malacinskin suorittama aktivismi sekä sosiaalisessa mediassa että paikan päällä Milano-Cortinan talviolympialaisissa on ylittänyt Suomessakin uutiskynnyksen. Malacinski toi YLEn haastattelussa esiin tuntemuksiaan epäoikeudenmukaisuudesta. Samalla hän nosti esiin myös ilon veljensä puolesta. Tulevaisuutta varten hän esitti toiveen siitä, että suomalaisiakin kiinnostaisi hänen ajamansa asia yhdistetyssä tulleen menestyksen myötä. (YLE 19.2.2026.) Tekemällään aktivismilla Malacinski uskoo voivansa inspiroida seuraavaa sukupolvea sekä korostaa lajinsa vaatimaa atleettisuutta ja sinnikkyyttä (Nordic Combined USA). Keväällä 2026 toiveena oli, että vuoden 2030 talviolympialaisissa naiset pääsisivät vihdoin todistamaan kykynsä maailman kovimmalla näyttämöllä.
Jälkisanat
Saatuani tämän esseen valmiiksi Kansainvälinen olympiakomitea teki päätöksen, että yhdistetty putoaa lajina kokonaan olympiaohjelmasta (FIS-Ski 7.7.2026). Vuonna 2030 talviolympialaisissa ei siis nähdä naisten eikä miestenkään kilpailuja. Malacinskin ja FIS:n harjoittama aktivismi eivät riittäneet muuttamaan Kansainvälisen olympiakomitean mieltä lajin suhteen. Sekä Malacinski että FIS ovat jatkaneet lajin esiintuontia sosiaalisen median alustoilla KOK:n päätöksestä huolimatta. Malacinski on myös avoimesti kritisoinut KOK:n päätöstä ratkaista sukupuolien välinen epätasa-arvo talviolympialaisissa pudottamalla yhdistetyn kokonaan lajivalikoimasta (@annika.malacinski TikTok-video 14.7.2026). Nähtäväksi jää, kykenevätkö FIS ja yhdistetyn urheilijat vaikuttamaan KOK:n valintoihin seuraavien neljän vuoden aikana, jotta yhdistetty palaisi uudempana ja parempana vuoden 2034 talviolympialaisten lajivalikoimaan.
Lähteet
@annika.malacinski TikTok-video 28.1.2026. https://vm.tiktok.com/ZNRngjsEQ/
@annika.malacinski TikTok-video 5.2.2026. https://vm.tiktok.com/ZNRngD3sW/
@annika.malacinski TikTok-video 14.7.2026. https://vm.tiktok.com/ZN8Fambvb/
Bowes, Ali & Alex Culvin. 2024. ”Social media and online activism in women’s rugby: from #IAmEnough to #ICare”. Routledge handbook of sport, leisure, and social justice. London: Routledge, 459-470. https://irep.ntu.ac.uk/id/eprint/51761
FIS-Ski 24.6.2022. IOC declines Nordic Combined Women. https://www.fis-ski.com/nordic-combined/news/2022-23/ioc-declines-nordic-combined-women
FIS-Ski 3.10.2025. Nordic Combined Committee looks ahead: growth, innovation, and Olympic ambitions. https://www.fis-ski.com/nordic-combined/news/2025-26/nordic-combined-committee-looks-ahead-growth-innovation-and-olympic-ambitions
FIS-Ski 19.2.2026. Tesero Cross-Country (ITA) Nordic Combined. https://live.fis-ski.com/nk-4179/results-pda.htm
FIS-Ski 17.4.2026. Nordic Combined World Cup 2025/26: Records and renewal. https://www.fis-ski.com/nordic-combined/news/2025-26/nordic-combined-world-cup-2025-26-a-season-of-records-and-renewal
FIS-Ski 25.5.2026. Nordic Combined World Cup – Men. https://www.fis-ski.com/DB/nordic-combined/cup-standings.html?sectorcode=NK&seasoncode=2026&cupcode=WC&disciplinecode=ALL&gendercode=M&nationcode=
FIS-Ski 25.5.2026. Nordic Combined World Cup – Women. https://www.fis-ski.com/DB/nordic-combined/cup-standings.html?sectorcode=NK&seasoncode=2026&cupcode=WC&disciplinecode=ALL&gendercode=W&nationcode=
FIS-Ski 7.7.2026. Nordic Combined cut from Olympic Winter Games. https://www.fis-ski.com/nordic-combined/news/2026-27/nordic-combined-cut-from-olympic-winter-games
Ilta-Sanomat 30.1.2026. Minja Korhonen huippuasemissa – urheilijoilta dramaattinen protesti. https://www.is.fi/yhdistetty/art-2000011784157.html
Jalli, Nuurrianti. 2025. ”Viral Justice: TikTok Activism, Misinformation, and the Fight for Social Change in Southeast Asia”. Social Media + Society 11(1). https://doi.org/10.1177/20563051251318122
Martínková, Irena & Jim Parry. 2020. ”Olympic Winter Games, ‘Cold Sports’, and Inclusive Values”. The International Journal of the History of Sport 37(13), 1236-1251. https://doi.org/10.1080/09523367.2020.1860942
Nunes, Rita Amaral. 2019. ”Women athletes in the Olympic Games”. Journal of Human Sport and Exercise 14(3), 674-683.. https://doi.org/10.14198/jhse.2019.143.17
YLE 2.3.2025. Suomen menestyslajille lyö kohtalon kello – nuori urheilija haastoi pomon tiukasti lehdistön edessä: ”Niin epäreilua”. https://yle.fi/a/74-20146832
YLE 30.11.2025. Yhdistetyn päälle on ripoteltu jo tuhkaa – tämä mies ei kuitenkaan ole pessimisti. https://yle.fi/a/74-20196952
YLE 27.1.2026. Minja Korhonen: Älkää boikotoiko miesten yhdistettyä – katsokaa sitä naisten puolesta. https://yle.fi/a/74-20206566
YLE 28.1.2026. Sauvat ristiin Seefeldissä – yhdistetyn naisurheilijat protestoivat olympiasulkua. https://yle.fi/a/74-20206840
YLE 19.2.2026. Annika Malacinski osoitti olympiakisoissa mieltään aiheesta, joka yhtäkkiä kiinnostaa Suomessakin todella paljon. https://yle.fi/a/74-20210963