Tekstitaide – Text Art

Tero Heikkinen
tero.heikkinen@uniarts.fi
tutkijatohtori
Taideyliopisto

Markku Reunanen
markku.reunanen@iki.fi
yliopistonlehtori
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Petri Saarikoski
Päätoimittaja (Editor in Chief)
petsaari [a] utu.fi
yliopistonlehtori
Digitaalinen kulttuuri
Turun yliopisto

See below for an English version of the editorial.

Lähestymme tässä teemanumerossa tekstitaidetta sekä tutkimuksen kohteena että taiteellisena tekemisenä. Numeroon valikoitunut sisältö edustaa laajaa aihettaan monipuolisesti: esimerkkeinä nähtäviä töitä on tehty niin kirjoituskoneella, käsin kirjoittamalla kuin vanhoilla tietokoneillakin. Tämä kirjo ilmentää tekstitaiteen monitahoisuutta – yhtäältä mukana on nostalgiaa sekä vanhan, tunnistettavan tekniikan viehätystä, mutta samaan aikaan tekstitaide on myös vakavasti otettava ilmaisumuoto, joka kyseenalaistaa tämän päivän itsestäänselvyyksinä otetut mediat käytäntöineen.

Teemanumeron ainoassa vertaisarvioidussa artikkelissa Kirjoituskonesommitelma: Steve McCafferyn konkreettinen runous ja (uus)materiaalinen kieli Juha-Pekka Kilpiö tarkastelee Steve McCafferyn kirjoituskonerunoutta, etsien yhtymäkohtia language-runouden ja nykyisen uusmaterialistisen teorian välillä. McCafferyllä kirjoituskone ei ole ollut ainoastaan väline kirjainten ja sanojen asetteluun, vaan hän on käyttänyt sitä hahmojen tuottamiseen monilla kirjoituskoneen perustoimintoja uhmaavilla tavoilla. Artikkeli käsittelee paitsi language-runoutta, myös kirjoituskoneen laajempaa roolia mediahistoriassa.

Anders Carlssonin Beyond Encoding: A Critical Look at the Terminology of Text Graphics on tervetullut yleisesitys digitaalisen tekstitaiteen sanastosta sekä sen lukuisista omaleimaisista alalajeista. Katsaus luo aihepiiriä tuntemattomalle lukijalle perustan, jonka pohjalta on helpompi ymmärtää muiden kirjoittajien teksteissä vastaan tulevia käsitteitä.

Sekä Daniel Botz että Gleb J. Albert lähestyvät tekstitaidetta alakulttuurisesta suunnasta. Botzin “If You Can Read This…” – The Evolution of the Scroll Text Message Within the Demoscene keskittyy syvällisesti skrollerien – ruudulla vierivien tekstien – historiaan, jonka kuluessa yksinkertaiset liikkuvat tekstirivit ovat kehittyneet teknisesti ja visuaalisesti yhä vaikuttavammiksi esityksiksi. Albertin katsaus From Currency in the Warez Economy to Self-Sufficient Art Form: Text Mode Graphics and the “Scene” puolestaan pureutuu monipuolisesti niihin merkityksiin sekä käyttötapoihin, joita tekstitaiteella on demoharrastajien ja pelipiraattien keskuudessa ollut.

Michael Szpakowski sisällyttää kuvatiedostoihin, videoihin ja maalauksiinsa tekstiä eri tavoin, usein vastoin levityskanavien ja työvälineiden oletettuja käyttötarkoituksia. Szpakowskin essee Courting confusions—visual art and text kyseenalaistaa voimakkaasti ajatuksen taideteoksesta merkitysten säiliönä, muistuttaen taiteen perusvoiman olevan esteettinen. Tekstin tuominen kuvan sisällöksi kuitenkin hämmentää tätä asetelmaa puhuttelevilla tavoilla.

Myös Raquel Meyersin katsaus on varsin omakohtainen taiteellisen tekemisen reflektio. Tekstitaidetta monissa eri muodoissa tehnyt Meyers esittelee lukijoille oman kriittisen lähestymistapansa, jota hän kutsuu nimellä KYBDslöjd. Keys of Fury – Type in Beyond the Scrolling Horizon on lähes hengästyttävä läpileikkaus taiteilijan kyltymättömään uteliaisuuteen, jota leimaavat sekä musta huumori että pessimismi tämän päivän vieraannuttavan teknologian suhteen.

Kotimaista väriä teemanumeroon tuo Tero Heikkisen ja Markku Reunasen Rock, joka tiesi liikaa. Katsauksessa käsitellään samannimistä, Reima Mäkisen ja Riitta Uusitalon vuonna 1983 Sarjariin VIC-20:llä luomaa vuohiaiheista sarjakuvaa, joka lienee Suomen ensimmäinen tietokoneella tehty julkaistu sarjakuva. Commodoren historian ja tekijähaastattelujen lisäksi kirjoittajat ovat hakeneet tutkimukseensa lisää näkökulmia ”palauttamalla Rockin kotiin” eli tekemällä sarjakuvasta vuonna 2016 jälleen VIC-20:llä toimivan version.

Naz Shahrokh yhdistelee teossarjassa J’Arrive käsinkirjoitettua tekstiä valokuviin. Teoksista tulevat unenomaisesti mieleen päiväkirjat, henkilökohtaiset kokemukset, paikat, kartat, maisemakuvaukset ja matkustaminen. Samalla kuvat tuntuvat olevan riisuttuja minkäänlaisista viittauksista tunnistettaviin paikkoihin tai tapahtumiin, sekä tekstissä että kuvatuissa ympäristöissä. Jäljelle jää viivan tekemisen tapahtuma, kirjoittamisen ja piirtämisen prosessi, kuvaus paikan kohtaamisen henkilökohtaisuudesta.

Ascii Pron Art Remix on Dom Barran teoskokoelma, jossa hän on hyödyntänyt lähdemateriaalina varhaisimpia eroottisia digitaalisia kuvia, BBS-järjestelmissä ja RTTY-kaukokirjoittimilla levitettyjä pin-upeja. ”Glitchaamalla” tekstikuvat nykyaikaisilla kuvankäsittelyohjelmilla Barra tuo tekstimuotoiset teokset niille vieraaseen ympäristöön. Kuvat lakkaavat olemasta suoranaisesti pornoa, mutta säilyttävät silti jotakin alkuperäisestä luonteestaan. Barran työ kytkeytyy samalla laajemmin pornografian levittämisen käytäntöihin, glitch-taiteeseen ja internet-taiteeseen.

Sarjassa Joe Is Not Here Joseph Reyes on piirtänyt yksityiskohtaisia kuvia eläimistä ja eliöistä. Tarkemmin katsottuna osa kuvien viivoista muodostuu kirjoitetusta tekstistä, jossa muistellaan kadonneita paikkoja ja aikoja. Kuvien yksityiskohtaisuus ja kääntyilevä, hartaasti kirjoitettu teksti välittävät teoksien kiemuroihin uppoavalle katsojalle teosten tekemisen meditatiivista luonnetta.

Dan Farrimondin kokoelma Search of Tele-Textual Intelligence luo vaikutelman kokonaisesta teksti-TV-palvelusta, jossa tyypilliseen tapaan esitellään värikkäin kuvin matkustuspalveluja, käytettyjä autoja, urheilutuloksia ja puhelinseksiä. Sivuilla mainittu kultainen VHS-nauha viittaa äänilevyihin, joita lähetettiin avaruuteen Voyager-luotainten matkassa. Avaruusajan optimismia ja teksti-TV-nostalgiaa yhdistelevä kokoelma esittää humoristisesti teksti-TV:n mahdollisena ihmiskulttuurin kuvana ulkoisille tarkastelijoille, avaruuden muukalaisroduille.

Sarjakuvataiteilijana tunnettu Tommi Musturi on myös pitkän linjan aktiivinen Commodore 64 -harrastaja, joka purjehtii sujuvasti eri työvälineiden välillä. Unplanned Blocky Puzzles – Creating PETSCII for the Commodore 64 on galleria hänen PETSCII-merkistöllä tekemistä töistään. Musturi pohjustaa töitään lukijalle kertomalla lyhyesti PETSCII-grafiikan historiasta sekä omista työtavoistaan.

Tämän numeron muuta sisältöä ovat Petri Saarikosken arvio Teletext in Europe -antologiasta sekä saman kirjoittajan raportti Sveitsissä pidetystä Home Computer Subcultures and Society Before the Internet Age -tutkijatapaamisesta. Molemmat ovat samalla esimerkkejä siitä, kuinka aiemmin marginaalisina pidetyt aiheet – kuten tekstitaide – ovat alkaneet sittemmin herättää kiinnostusta tutkijoiden parissa, minkä myötä historiankirjoitus ei ole enää pelkkien harrastajien vastuulla.

Tämän numeron toimittaminen oli äärimmäisen kiinnostava, mutta myös haastava sukellus tekstitaiteen eri ilmenemiin. Toivomme, että tämä runsas paketti erilaisia kirjoituksia ja luovia töitä olisi numeron lukijoille yhtä mielenkiintoinen vyyhti kuin se on ollut meille toimittajille. WiderScreenin seuraava numero ilmestyy syksyllä 2017. Näillä näppäimillä kiitämme kirjoittajia, taiteilijoita sekä vertaisarvioijia heidän merkittävästä työpanoksestaan ja toivotamme lukijoillemme hyvää kesää!

Helsingissä ja Porissa 15.6.2017, vierailevat toimittajat Markku Reunanen ja Tero Heikkinen, sekä päätoimittaja Petri Saarikoski

Kansikuva: Tommi Musturi

Text Art

In this thematic issue of WiderScreen, we approach text art as both an object of study and artistic work. The contents represent the plurality of the topic: some of the works have been created using a typewriter, while others are hand-written or created on old computers. This spectrum highlights how multifaceted text art is as a topic – on the one hand there is surely nostalgia and attraction to old, recognizable technology, yet at the same time text art can be a highly reflective artistic practice, which questions today’s media and the practices that we take for granted.

In the only peer-reviewed article of this issue, Composition on a Typewriter: The Concrete Poetry and (new) Material Language of Steve McCaffery, Juha-Pekka Kilpiö examines Steve McCaffery’s typewriter poetry, searching for connections between language poetry and current theories of new materialism. For McCaffery, the typewriter is not only a device for placing words and letters, as he has used it to produce shapes in numerous ways that defy the its basic functionality. The article addresses language poetry, but also the role of the typewriter in media history.

Beyond Encoding: A Critical Look at the Terminology of Text Graphics by Anders Carlsson is a welcome overview of the terminology and subgenres of digital text art. The article serves as an introduction for the uninitiated reader and provides him/her a foundation for understanding the concepts that pop up in other texts of this issue.

Both Daniel Botz and Gleb Albert approach text art from a subcultural angle. Botz’s “If You Can Read This…” – The Evolution of the Scroll Text Message Within the Demoscene discusses the history of scrollers – text moving across the screen. During their existence simple scrolling lines of text have developed both technically and visually into increasingly impressive effects. Albert’s article, From Currency in the Warez Economy to Self-Sufficient Art Form: Text Mode Graphics and the “Scene”, digs deep into the meanings and uses that text art has had in the context of demo enthusiasts and software pirates.

Michael Szpakowski uses text in images, videos and paintings in different ways, often against the grain of the tools, media and distribution channels. His essay, Courting confusions—visual art and text, questions the notion of an artwork as a container for meanings, reminding us that the fundamental force of the artwork is an esthetic one. However, using text as the content of an image confuses this assertion in thought-provoking ways.

Raquel Meyers’ article, too, is a very personal account and reflection on artistic practice. Meyers, who has been creating text art in a number of different ways, presents us her own critical approach, which she calls KYBDslöjd. Keys of Fury – Type in Beyond the Scrolling Horizon is a breathtaking cross-section of an artist’s unquenchable curiosity, colored by dark humor and pessimism in the face of today’s estranging technology.

Tero Heikkinen and Markku Reunanen bring some local color to the issue with Rock, joka tiesi liikaa. (“Rock, who knew too much”) In this review the authors examine a comic strip created on a Commodore VIC-20 and published in the Sarjari magazine in 1983. The one-page story about a goat named Rock may well be the first Finnish published comic strip created on a computer. In addition to opening up a piece of Commodore history and artist interviews, the authors have expanded the scope of their research by “bringing Rock back home”, creating an interactive VIC-20 version of the strip in 2016.

Naz Shahrokh has combined hand-written text into photographs in the series J’Arrive. The works bring to mind diaries, personal experiences, locations, maps, scenery descriptions and travelling in a dreamlike fashion. At the same time the images appear to be devoid of any references to recognizable places or events, both in the hand-written text and in the depicted environments. What remains is the act of making the line, the process of writing and drawing as a depiction of the personal nature of experiencing a place.

In the collection Ascii Pron Art Remix, Dom Barra has utilized the earliest known digital erotic imagery, the text-based pin-ups distributed through Bulletin Board Systems (BBS) and Radio Teletype (RTTY). By “glitching” the images with current image processing software, Barra brings the works into an unfamiliar environment. The images cease to be pornography, but still retain something of their original nature. Barra’s work is closely tied to the themes of pornography distribution, glitch art and internet art.

In the series Joe Is Not Here Joseph Reyes has drawn detailed pictures of animals and other creatures. When taking a closer look, part of the lines in the images are revealed to be written text, in which reminiscences of lost places and times can be found. The intricate detail of the drawings together with the twisting, laboriously written text deliver something about the meditative quality of creating these works to the viewer.

Dan Farrimond’s collection Search of Tele-Textual Intelligence gives an impression of an entire teletext service, complete with colorful pages depicting the usual travel services, used car sales, sports results and phone sex. The golden VHS tape mentioned on the pages refers to the audio recordings sent along the Voyager space probes. The collection is humorously depicted as a snapshot of human culture on Earth to outside alien observers, peppered with space-age optimism and teletext nostalgia.

Comic book artist Tommi Musturi is also a long term Commodore 64 hobbyist, who jumps between different media with ease. Unplanned Blocky Puzzles – Creating PETSCII for the Commodore 64 is a gallery of his PETSCII works. Musturi’s foreword provides readers with an overview of the history of PETSCII graphics and his own working methods.

In addition, the issue features Petri Saarikoski’s review of the anthology Teletext in Europe and a report from the Home Computer Subcultures and Society Before the Internet Age symposium held in Switzerland, also by the same author. Both are examples of how topics previously considered marginal – such as text art – have recently attracted more attention from researchers. As a result, history writing on these topics is no longer purely a hobbyist effort.

On behalf of the editorial board, we would like to wish the readers a pleasant and illuminating journey with this issue. We would also like to thank the authors and the anonymous reviewers for their hard work. The next issue of WiderScreen will be published in autumn 2017. Thank you all and have a pleasant summer!

In Helsinki and Pori, June 15 2017, visiting editors Markku Reunanen and Tero Heikkinen, and editor in chief Petri Saarikoski

Cover image by Tommi Musturi