Johdannoksi
Pääkirjoitus
Pelien ja elokuvien välinen vuorovaikutus on lähentynyt merkittävästi toisiaan. Vuorovaikutuksen tiivistymisestä huolimatta elokuvat ja pelit eivät ole kuitenkaan kulttuurituotteina täysin kohdanneet: pelit ovat ja pysyvät vuorovaikutteisina viihdetuotteina, mitä elokuvat puolestaan eivät ole. Akateemisella puolella niiden käsittely samassa tutkimuskontekstissa on ehkä juuri tästä syystä osoittautunut haasteelliseksi, mutta WiderScreenin ”Elokuvalliset pelit – pelilliset elokuvat” -teemanumero avaa nyt aiheeseen tuoreita tutkimusnäkökulmia.
Petri Saarikoski | petri.saarikoski [a] utu.fi | Päätoimittaja | Yliopistonlehtori, dosentti | Turun yliopisto, digitaalinen kulttuuri
Kungfumestarit kuvaputkella – kamppailuelokuvien ja -pelien suhde 1980-luvulla
Vertaisarvioitu artikkeli
Artikkelissa tutkimuksen kohteena ovat 1980-luvulla tehdyt, itämaisiin taistelulajeihin perustuvat digitaaliset pelit sekä kamppailuelokuvat: millaista vuorovaikutusta näiden kahden lajityypin välillä voidaan havaita? Tutkimuksen keskeinen viitekehys on remediaatio, jota sovelletaan eri medioiden välillä tapahtuvien uudelleentulkintojen käsittelyyn.
Tero Heikkinen
tero.j.heikkinen [a] aalto.fi
tutkija
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Markku Reunanen
markku.reunanen [a] aalto.fi
lehtori
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Scifistiset skriptit, eli pelaa henkesi edestä! Elokuvakerronnan pelillinen järjestyminen elokuvassa Cube – kuutio
Vertaisarvioitu artikkeli
Artikkelissa käsitellään pelillisyyttä scifi-elokuvassa. Erityisenä tarkastelun kohteena on
Cube – kuutio (Cube, 1997), jota analysoidaan skriptin käsitteen avulla. Mitä peli elokuvien mukaan merkitsee ja millä ehdoilla pelillisyyden käsittely on elokuvallisessa kontekstissa kiinnostavaa tai tärkeää?
Tanja Sihvonen
hope.tanja [a] gmail.com
postdoc-tutkija
TRIM, Tampereen yliopisto
Leikkaus ja kameratyö pelikerronnan välineinä
Vertaisarvioitu artikkeli
Peliteollisuudessa ja -kulttuurissa puhutaan usein, että digitaaliset pelit ja elokuvat jakavat monia kerronnallisia ja taiteellisia piirteitä. Väitteeseen on kuitenkin syytä suhtautua myös kriittisesti ja kyseenalaistaa, mihin rinnastus perustuu. Artikkelissa tarkastellaan, mitä eroja ja yhteneväisyyksiä toimintaseikkailupelien kuvakerronnalla on elokuvaleikkaukseen ja kameratyöskentelyyn.
Jaakko Kemppainen
jaakko.s.kemppainen [a] aalto.fi
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Medialaboratorio
Kuka murhasi John F. Kennedyn? Sanomalehtiartikkelin pelillistäminen
Katsaus
Pelillisyydellä tai pelinomaisuudella tarkoitetaan peleistä tuttujen tekniikoiden lisäämistä sovelluksiin, tilanteisiin tai toimintaan, joissa niitä ei perinteisesti ole käytetty. Pelillistäminen on terminä uusi, vaikka lähes jokainen on siihen käytännössä tutustunut. Katsaus käsittelee pelillistämistä esimerkkitapauksen voimin: sanomalehtiaukeamastakin on pelialustaksi.
Aliisa ja Tuomas Sinkkonen
aetapi [a] utu.fi
tsjsin [a] utu.fi
Digitaalinen kulttuuri
Turun yliopisto
Kaivattu perusteos kritiikistä
Kirja-arvio
Martta Heikkilän toimittama Taidekritiikin perusteet on ensimmäinen suomalainen kritiikkiä kokonaisvaltaisesti käsittelevä perusteos.
Juha Rosenqvist
juha [a] film-o-holic.com
toimittaja
Film-O-Holic.com
Niskalenkki verkosta
Kirja-arvio
Otteita verkosta -teos tuo tarkasteltavaksi laajan valikoiman erilaisia lähestymiskulmia tutkimusmetodeihin.
Johannes Koski
johannes.koski [a] utu.fi
Digitaalinen kulttuuri
Turun yliopisto