Se on minulle tärkein vertaistukiverkosto – Tutkimus Helistin.fi -keskustelupalstan yhteisöllisyydestä

Katja Niemelä
KTM, FM
Tietojärjestelmätiede
Jyväskylän yliopisto

Helistin.fi on yksi Suomen laajimpia lapsiperheille suunnattuja internetsivustoja. Se sisälsi asiantuntijoiden kirjoittamien artikkeleiden lisäksi vuorovaikutteisia palveluita, kuten oman päivä- ja vauvakirjan. Keskustelupalsta on ollut aktiivinen osa kyseisen sivuston toimintaa. Käyttäjien palstalla osoittamaan aktiivisuuteen on vaikuttanut osallistujien senhetkinen elämäntilanne.

Tulostettava pdf-versio

 

Tämä katsaus perustuu Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteeseen tekemääni pro gradu -tutkielmaan (Niemelä 2010), jossa aineistona oli Helistin.fi -keskustelupalstalle tekemäni kysely. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 104 kappaletta. Helistin.fi on tutkimuksen teon jälkeen muuttanut nimensä ja on nykyisin terve.fi. Otsikot ja kursivoidut lainaukset tekstin seassa ovat otteita keskustelupalstan käyttäjien vastauksista.

katjaniemela1
Kuva 1. Helistin.fi -sivuston logo alkuvuodesta 2010.

Kaipaan toisten aikuisten ja mielellään samassa tilassa olevien aikuisten kokemuksia ja ajatuksia

Äidit tarvitsevat uudessa elämäntilanteessaan, lapsen synnyttyä, tukea ja vuorovaikutusta ihmisiltä, jotka kamppailevat samojen asioiden kanssa. Pienten lasten äidit ovat löytäneet verkosta mahdollisuuden kommunikoida keskenään, vaihtaa mielipiteitä ja saada apua. Vuorovaikutuksen ja tuen saamisen samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä on tutkimusten mukaan hyvin merkittävää (katso esimerkiksi Mikkola 2006), sillä yksilön on tärkeää saada osakseen sosiaalista tukea. Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa kuuluu jokaisen ihmisen perustarpeisiin ja viestintäsuhteiden ollessa kunnossa yksilö voi paremmin. Yksilöiden tarve kokea vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa taas saa aikaan yhteisöjä.

Perinteisesti yhteisön on ajateltu muodostuvan ihmisistä, joilla on mahdollisuus tavata kasvokkain ja kielellisesti ymmärtää toisiaan. Rheingold (2003) on todennut jo 2000-luvun alussa, ettei välimatkalla ole yhteisöjen rakentumisen kannalta enää merkitystä, sillä internet on mahdollistanut yhteisöjen muodostumisen myös verkon välityksellä. Samanhenkisten ihmisten löytäminen ja sosiaalinen hyväksyntä voi muodostua yhteisöön osallistujille erittäin tärkeäksi ja hyvinvointia lisääväksi asiaksi.

Verkkokeskustelut eivät kuitenkaan ole välittömästi verkkoyhteisöjä; niiden syntyyn vaikuttavat samat asiat kuin perinteisempien yhteisöjen syntyyn. Keskustelupalstasta kehittyy verkkoyhteisö silloin, kun jossakin verkkoympäristössä on riittävän kauan jatkunutta vuorovaikutusta. Operaattorin ja käyttäjän välisen vuorovaikutuksen lisäksi vuorovaikutusta tapahtuu myös käyttäjien välillä. Yhdistävänä tekijänä voivat olla käyttäjien samanlaiset kiinnostuksen kohteen tai yhteiset demografiset ja geologiset muuttujat. (Yoo, Suh & Lee 2002.)

Yhteisöllisyyden syntymiseen tarvitaan myös tunteita. Yksilön on saatava palstalta tunne siitä, että hän voi vaikuttaa muodostuvaan yhteisöön ja että yhteisö vaikuttaa myös yksilön suuntaan. Jotta yhteisöllisyyttä esiintyy keskustelupalstalla, on palstalla vierailevan yksilön saatava tukea sieltä sekä tunnettava yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä muiden vierailijoiden kanssa (Blanchard & Markus 2002). Puohiniemi (2006) on kuvaillut verkkoyhteisöllisyyttä käyttämällä sanaa uusyhteisöllisyys. Hän määrittelee, että uusyhteisöllisyys ilmenee internetin ja mobiiliviestinnän käytössä ja rakentuu yhteisöjen synnyn kautta. Uusyhteisöllisyyttä ohjaavat yhteisöä koskevat normit. Se vaatii perinteisemmän yhteisön tavoin luottamusta käyttäjien välillä ja me-henkeä. Lisäksi on haluttava olla mukana kyseisessä yhteisössä. Uusyhteisöllisyys eroaa perinteisemmästä siinä, että se on vapaamuotoista ja reaaliaikaista. Verkkoyhteisöt rakentuvat reaaliaikaisuuden avulla; kaiken tarvitun informaation voi hankkia ja hyödyntää reaaliaikaisesti.

Koska keskustelupalstoista on tullut monille merkittäviä yhteisöjä, on myös pienten lasten vanhemmille suunnatuista sivustoista tullut äideille paikka saada tukea ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. Internetin merkitys sosiaalisen tuen tarjonnan välineenä odottavien äitien ja pienten lasten vanhempien kohdalla onkin osoittautunut varsin merkittäväksi. (Hudson, Campbell-Grossman, Keating-Lefler, Carraher, Gehle & Heusinkvelt 2009.) Sosiaalinen tuki on tiedon avulla tukemista ja tiedon jakamista, eli neuvoja ja ehdotuksia. Se on myös emotionaalista tukea: kuuntelemista ja luottamuksen herättämistä. Internetin merkitys on tärkeä, sillä se tavoittaa nykyisin hyvin suuren joukon ihmisiä, eikä keskustelupalstojen seuraaminen vaadi suurempia ajallisia tai taloudellisia ponnisteluja.

Hall ja Irvine (2008) ovat todenneet, että äidit rakentavat verkkoon yhteisöjä, joissa he tarjoavat ja hakevat emotionaalista tukea, jakavat ja pyytävät informaatiota sekä keskustelevat siitä, mikä on normaalia. Normaalius määrittyy usein toisten äitien kokemusten kautta. He keskustelevat, ilmaisevat sympatiaa ja tukea sekä jakavat uskomuksia ja odotuksia. Erityisen tärkeää tällaiseen verkossa tapahtuvan tuen on tutkittu olevan äideille, jotka asuvat haja-asutusalueilla ja joiden täytyy matkustaa pidempiä matkoja tavatakseen muita äitejä tai terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia.

Suomalaisten keskustelupalstojen on havaittu olevan lähes sukuyhteisöjen roolissa (Maarno 2009). Pienen lapsen vanhempi kaipaa usein vertaistukea, kokemuksia ja tietoa siitä, miten muissa perheissä toimitaan. Suurin osa vauvapalstalla keskustelijoista on äitiyslomalaisia ja keskustelupalstalla keskustelu on niksien ja kokemuksiin perustuvan tiedon vaihtoa sekä tuotteiden vertailua. Keskustelijat kokevat saavansa toisilta sympatiaa. Siitä huolimatta keskustelupalstalla on myös aiheita, jotka ovat tabuja, kuten krooninen väsymys ja lapseen kohdistuvat kielteiset tunteet.

KYLLÄ<3 ei tätä jaksais ilman noita ihmisiä!

Helistin.fi -keskustelupalstan käyttäjille toteuttamassani empiirisessä tutkimuksessa (Niemelä 2010), saatiin vahvasti yhteisöllisyyttä tukevia ja aiempia tutkimuksia sivuavia tuloksia. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään keskustelupalstan merkitystä ja siellä mahdollisesti tapahtuvan yhteisöllisyyden muodostumista keskusteluun osallistuneiden henkilöiden kokemusten kautta.

Tutkimuksen perusteella Helistin.fi -keskustelupalstan keskiverto keskusteluihin osallistuja on noin kolmekymmenvuotias nainen, joka oli pääasiallisesti vastaushetkellä kotiäitinä ja jolla on yksi alle kaksivuotias lapsi. Tutkimuksen kohteena ollutta keskustelupalstaa hän seuraa pääasiassa vertaistuen vuoksi eikä hän seuraa muita vauvapalstoja. Keskivertovastaaja kokee keskustelut mukavaksi ajanvietteeksi, johon hän osallistuu mielellään. Helistin.fi -sivustolla olo, ymmärrettävistä syistä, ei kuitenkaan nouse hänelle päivittäin erityisen tärkeäksi, useaan kertaan toistettavaksi, ohjelmanumeroksi. Keskivertokeskustelija ei ole pahoittanut mieltään palstalla käydyistä keskusteluista ja hän tuntee saaneensa tukea muilta kirjoittelijoilta. Hän kokee palstan yhteisönä ja on saanut muista osallistujista ystäviä, joihin pitää yhteyttä pääasiallisesti olemalla heidän Facebook -kaverinsa.

Kaipaan toisten aikuisten ja mielellään samassa tilassa olevien aikuisten kokemuksia ja ajatuksia :) (Nainen, 30 vuotta)
katjaniemela2

Helistin.fi -keskustelupalsta on tutkimukseen osallistuneiden mukaan käyttäjilleen tärkeä ja mukava ajanviete, johon on sitouduttu ja jossa halutaan vierailla säännöllisesti, mielellään päivittäin. Sitoutumisen aste näkyy esimerkiksi siinä, että yli 80 % vastaajista oli seurannut keskusteluja ainakin vuoden. Yhteisöllisyys, vertaistuen tarve ja sen saannin merkitys on suurimmalle osalle palstan käyttäjistä erittäin tärkeää. Tukea ja neuvoja haetaan aktiivisesti ja muiden kirjoittelijoiden myös koetaan tarjoavan niitä. Helistin.fi -keskustelupalstaa koskevat tutkimustulokset osoittivat selvästi sen, että pienten lasten vanhemmille suunnatut verkkosivustot ovat Suomessa tärkeitä ja niiden muodostamilla yhteisöillä ja sieltä saadulla vertaistuella on suuri merkitys keskustelupalstan käyttäjille.

Täältä saa vertaistukea ja olen tätä kautta löytänyt äitikavereita uudella asuinpaikkakunnallani, josta en entuudestaan tuntenut samassa elämäntilanteessa olevia (Nainen, 29 vuotta)

Tutkimuksen merkittävimmäksi anniksi nouseekin juuri vastaajien kokema yhteisöllisyyden tunne sekä heidän saamansa vertaistuki. 72,5 % vastanneista koki Helistimen keskustelupalstan yhteisönä. He myös kokivat, että yhteisönä keskustelupalsta antaa heille vertaistukea ja ystäviä. Tämän lisäksi yhteisöllisyys, neuvojen ja tiedon saannin merkitys ja elämäntilanteen jakaminen toistuivat vastauksissa kysymys kysymykseltä. Tutkimuksessa nousi merkittävästi esiin se, että peräti yli puolet vastaajista käytti termiä vertaistuki jossain muodossa vastauksessaan, vaikkei kyseistä sanaa oltaisi oltu käytetty kysymyksenasettelussa missään muodossa.

Tukea keskustelupalstalta koki saaneensa merkittävät 76,7 % vastaajista. He, jotka eivät kertoneet saaneensa tukea, kuvailivat saaneensa enemmänkin vinkkejä palstalta. Nämä pienet vinkit olivat kuitenkin osoittautuneet arvokkaiksi asioiksi perheiden elämässä, joten on ilmeistä, että keskustelupalstoilla on merkitystä pienten lasten vanhempien arjessa. Toki tutkimukseen osallistui vastaajia, jotka eivät kokeneet saaneensa edes neuvoja palstalta. Siksi onkin huomattava, ettei keskustelupalstalla käydyn keskustelun merkitys ei ole jokaiselle osallistujalle suunnattoman suuri. Osa kokee palstan vain viihteenä ja he saavat keskustelujen seuraamisesta vahvojen tunteiden sijaan pikemminkin kevyitä asioita, kuten kuulumisia ja vinkkejä.

Lopetin oikeastaan koko seuraamisen sen vuoksi, koska oma raskauteni ja tilanteeni oli niin erilainen kuin muilla. En löytänyt sieltä sitä tukea, jota olisin tarvinnut. Ja keskustelut olivat jokseenkin melko turhamaisia. (Nainen, 27 vuotta)

Silti, eriävistä mielipiteistä huolimatta, tutkimuksessa nousi esiin tukea ja yhteisöllisyyttä korostaneiden vastausten suuri määrä. Tämä kuvaa sitä, että niille ihmisille, joille keskustelupalsta on verkkoyhteisö ja tärkeä osa senhetkistä elämäntilannetta, on palstalla käyty keskustelu ensiarvoisen tärkeää. Vastaavia, aiemmissa tutkimuksissa saatuja, tutkimustuloksia pienten lasten vanhempien verkkoyhteisöissä tarjotun tuen merkityksestä on onnistuneesti hyödynnetty esimerkiksi Kanadassa (Miller 2006). Niitä voisi hyödyntää mahdollisuuksien mukaan nykyaikaisessa neuvolatoiminnassa, esimerkiksi riskiryhmien tukemisen eräänä apuvälineenä, myös Suomessa.

Ensimmäisen lapsen saaminen on osoittautunut luultua haastavammaksi. Olen puhunut tilanteestani ystävilleni, jotka ovat kuitenkin kaikki raskautuneet nopeasti. Parhainta tukea ja ymmärrystä olen saanut Helistin-keskusteluista henkilöiltä, jotka ovat samassa tilanteessa (Nainen, 33 vuotta)

Vastauksissa korostuivat yhteisöllisyyden tärkeys ja ennen kaikkea vertaistuen merkitys verkkoyhteisössä. Tuki, neuvot, apu ja yleinen päivittäisistä asioista keskustelu olivat kyselyyn osallistuneille erittäin tärkeitä palstan tarjoamia anteja. Tutkimuksen tuloksista ilmenee selvästi, että osalle ihmisistä yhteisöllisyys verkossa on korvaamattoman tärkeää.

Sieltä saa mielenkiintoista ja arvokasta vertaistukea ja tietoa raskauden ja lapsen kehityksen eri vaiheista. (Nainen, 28 vuotta)

 

Lähteet

Viitteet tarkistettu 25.4.2013

Blanchard, A. L. & Markus, M. L. (2002). ”Sense of Virtual Community—Maintaining the Experience of Belonging”. Teoksessa Proceedings of the 35th Hawaii International Conference on System Sciences, Big Island, Hawaii 7- 10.1.2002, http://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?tp=&arnumber=994449.

Hall, W. & Irvine, V. (2008). ”E-communication among mothers of infants and toddlers in a community-based cohort: a content analysis”. Journal of Advanced Nursing, 65(1), 175–183, http://web.ebscohost.com/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=4&hid=12&sid=ca2d8fe e-e1b7-4c01-a75e-530e72dd7c81%40sessionmgr12.

Hudson, D. B., Campbell-Grossman, C., Keating-Lefler, R., Carraher, S., Gehle, J. & Heusinkvelt, S. (2009). ”Online Support for Single, Low-Income, African American Mothers”. MCN, American Journal of Maternal Child Nursing, 34(6), 350-355.

Maarno, R. (2009). ”Apua, vauva! Nettifoorumit vauvanhoidon apuna”. Tietoasiantuntija, 24(3), 14–16.

Mikkola, L. (2006). Tuen merkitykset potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksessa. Väitöskirja. Jyväskylä studies in humanities, 66. Jyväskylän yliopisto.

Miller, P. (2006). ”Benefits of On-Line Chat for Single Mothers”. Journal of Evidence-Based Social Work. 3(3), 167-181, https://dspace.ucalgary.ca/bitstream/1880/44688/1/Miller_2006.pdf.

Niemelä, Katja (2010). Vauvapalstat verkkoyhteisöinä ja yhteisöllisyyden muodostajina. Tietojärjestelmätiede, pro grad -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/25735/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201012223217.pdf?sequence=1

Puohiniemi, M. (2006). Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika. Espoo: Limar.

Rheingold, H. (2000). The Virtual Community: Homesteading on the Electronic Frontier. Cambridge, MA: MIT Press.

Rheingold, H. (2003). Mobiilijoukot: Seuraava yhteiskunnallinen kumous. Helsinki: Like.

Yoo, W., Suh, K. & Lee, M. (2002). ”Exploring the Factors Enhancing Member Participation in Virtual Communities”. Journal of Global Information Management, 10(3), 55–71.

Kuva

http://web.archive.org/web/20100202011843/http://www.helistin.fi/. Haettu 13.5.2013.