Call for Papers

WiderScreen 29 (1-2) 2026: Musiikkifestivaalit – historian, identiteetin ja kaupallisuuden kohtauspisteessä

Toimittajat: Tommi Iivonen (ttiivo [a] utu.fi); Anna Peltomäki (ankpel [a] utu.fi); Petri Saarikoski (petsaari [a] utu.fi)

WiderScreenin erikoisnumero ”Musiikkifestivaalit – historian, identiteetin ja kaupallisuuden kohtauspisteessä” tarkastelee musiikkifestivaaleja monitieteisesti niiden historian ja kulttuuriperinnön sekä muuttuvien ympäristöjen ja teknologioiden näkökulmista.

Musiikkifestivaalit ovat kautta aikojen keränneet kuulijoita yhdessäolon, ainutlaatuisen tunnelman ja live-esitysten ääreen. Festivaaleja syntyy erilaisten musiikinlajien ja yhteisöjen ympärille, pieniin kuntiin ja suuriin kaupunkeihin, kaupunki- ja kyläyhdistysten toimesta tai suurten yritysten päätöksellä. Monipäiväisiksi rakennetut tapahtumat tuovat samoille lavoille niin maailman tähtiä kuin paikallisia suuruuksiakin. Kansainväliset, isot festivaalit ovat kovaa liiketoimintaa, mutta maailmanlaajuisesti syntyy ja sinnittelee lukuisia pienfestivaaleja ja tee-se-itse-periaatteella tuotettuja tapahtumia, jotka löytävät oman yleisönsä. Musiikkifestivaalit avaavat siten laaja-alaisen tutkimuskentän, jota on mahdollista tarkastella useasta lähtökohdasta ja monitieteisellä otteella.

Musiikkifestivaalit ovat osa aikansa teknologista ja taloudellista muutosta. Hetkellisesti ja paikallisesti musiikkifestivaali tekee todeksi tekijöidensä ja yleisönsä visionääristä ja utooppistakin ajattelua (Goss 1996). Samalla festivaalit tarjoavat affektiivisen tilan kokea jaettuja ja kuviteltuja musiikillisia menneisyyksiä (Holyfield et al. 2013; Wood & Kinnunen 2019). Monien musiikkifestivaalien pitkä historiallinen kaari on tuonut esiin kollektiivisen tarpeen pysähtyä ja luoda katsetta menneisyyteen. Useat perinteikkäät musiikkifestivaalit Suomessa ovat viime vuosien aikana juhlineet 50-vuotista taivaltaan: Ruisrock (1970), Kuhmon kamarimusiikki (1970) ja Ilosaarirock (1971). Seinäjoen Tangomarkkinat (1985) vietti viime kesänä 40-vuotisjuhlavuottaan. Pori Jazz (1966) ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlat (1968) lähestyvät jo 60-vuoden rajapyykkiä, ja saman verran aikaa alkaa olla kulunut myös Savonlinnan Oopperajuhlien (1912) uudelleen käynnistämisestä vuonna 1967. Tutkijat ovatkin kuluneina vuosina kiinnittäneet yhä enemmän huomiota musiikkifestivaalien karttuvaan kulttuuriperintöön (Bennett 2017; Mähkä 2023; Whyton 2020). Kaupallisina tuotteina musiikkifestivaaleja on tutkittu myös brändien muodostuksen, aluetalouksien ja kuluttajaidentiteettien lähtökohdista (Griffin et al. 2018; Leenders 2010; Tohmo 2005). Ihmis- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus on puolestaan kiinnittänyt huomiota musiikkifestivaalien avaamiin sosiaalisen toiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksiin (Robinson 2016; Välimäki 2016). Musiikkifestivaalit ovatkin eräänlaisia väliaikaisia yhteiskuntia mikrokoossa ja sellaisina ne heijastelevat myös laajempia kansallisia ja ylirajaisia identiteettejä ja niihin kytkeytyvää politiikkaa (Gligorijević 2021).

Kasvanut kiinnostus musiikkifestivaalien historiaa kohtaan on ilmennyt myös lisääntyvänä historiakulttuurisena aktiivisuutena ja sen tuotteina. Musiikkifestivaalit ovat viime vuosina olleet useiden populaarien historiateosten, dokumenttielokuvien ja esimerkiksi museonäyttelyiden aiheena. Muistiorganisaatiot ovat myös koordinoineet erilaisia musiikkifestivaaleihin liittyviä tallennushankkeita. Esimerkiksi Seinäjoen museot on valtakunnallisen TAKO-tallennusvastuunsa alla tehnyt yhteistyötä muun muassa Seinäjoen Tangomarkkinoiden ja Provinssin kanssa. Pori Jazzin osalta on viime vuosina saatu päätökseen Satakunnan Museolle luovutettu digitointiprojektin valokuva- ja filmiaineisto sekä festivaalin 50-vuotisjuhlaa varten kerätyt haastatteluaineistot. Pääosa näin kerätyistä aineistoista on tutkimuksellisesti yhä hyödyntämättä. Aineistonkeruuhankkeita ovat haastaneet jatkuvat neuvottelut perinteen säilyttämisen ja musiikkifestivaalien kaupallisten uudistumispaineiden välillä.

WiderScreenin erikoisnumeroon kutsutaan eri alan tutkijoita tarkastelemaan musiikkifestivaaleja monipuolisten teemojen alla. Artikkelitarjoukset voivat koskea esimerkiksi yksittäisiä musiikkifestivaalien yhteisöllisiä ilmiöitä, laajempia festivaaliteollisuuden rakenteita ja käytäntöjä sekä festivaalien historiaan liittyviä tapaustutkimuksia.

Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavien teemojen kautta:

-Festivaalit osana musiikin kulttuurihistoriaa
-Musiikkifestivaalit paikallisidentiteettien ja paikkojen tuottajina
-Muuttuva tapahtumatuotanto ja -teknologia musiikkifestivaaleilla
-Yhteisöllisyys osana festivaalituotantoja
-Musiikkifestivaalien aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö
-Festivaaliyleisöt ja kollektiivinen muisti
-Musiikkifestivaalien haasteet ja tulevaisuuden visiot ennen ja nyt

Vertaisarvioitavien tutkimusartikkelien (4000–7000 sanaa) lisäksi numeroon voi tarjota myös lyhyempiä tutkimuskatsauksia, esseitä, haastatteluja, arvioita ja kolumneja. Verkkoalusta mahdollistaa myös erilaisten audiovisuaalisten esitysten julkaisun.

Tarkemmat kirjoitusohjeet ja lisätietoa julkaisukäytännöistä: https://widerscreen.fi/instructions/

Erikoisnumero on kaksikielinen (suomi / englanti).

Numero on osa digitaalisen kulttuurin koordinoimaa Pori Jazz – tekijät, paikat ja perintö -hanketta 2024–2026 (rahoitus: Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan maakuntarahasto, Kärkihanke).

Aikataulu

-Lähetä artikkelitarjouksesi tiivistelmä (300–500 sanaa) suoraan erikoisnumeron toimittajille 13.6.2025 mennessä
-Ilmoitus hyväksynnästä lähetetään kirjoittajille 16.6.2025 mennessä
-Ensimmäiset versiot vertaisarviointiin menevistä käsikirjoituksista lähetettävä 16.11.2025 mennessä
-Vertaisarviointi: 16.11.2025–31.1.2026
-Muut kuin vertaisarviointiin menevät käsikirjoitukset palautettava viimeistään 30.3.2026
-Viimeistellyt artikkelit lähetettävä 30.4.2026 mennessä
-Erikoisnumeron arvioitu julkaisuajankohta on kesäkuussa 2026

Kirjallisuus

Bennett, Andy, toim. 2017. Remembering Woodstock. Lontoo: Routledge.

Gligorijević, Jelena. 2021. ”Nation Branding in Two Major Serbian Music Festivals, Exit and Guča.” Journal of Popular Music Studies 33 (1), 94–120.

Goss, Jon. 1996. ”Disquiet on the waterfront: reflections on nostalgia and utopia in the urban archetypes of festival market places.” Urban Geography 17, 221–247.

Griffin, Christine, Andrew Bengry-Howell, Sarah Riley, Yvette Morey & Isabelle Szmigin. 2018. ”‘We achieve the impossible’: discourses of freedom and escape at music festivals and free parties.” Journal of Consumer Culture 18 (4), 477–496.

Holyfield, Lory, Maggie Cobb, Kimberly Murray & Ashleigh McKinzie. 2013. ”Musical ties that bind: Nostalgia, affect, and heritage in festival narratives.” Symbolic interaction 36 (4), 457–477.

Leenders, Mark. 2010. ”The relative importance of the brand of music festivals: a customer equity perspective.” Journal of strategic marketing 18 (4), 291–301.

Mähkä, Rami. 2023. ”Jimi Hendrixin ’Star-Spangled Banner’: näkökulmia Woodstock-festivaalin (1969) aikalaiskontekstiin ja kulttuuriperintöön.” WiderScreen 26 (1).

Robinson, Roxy. 2016. Music festivals and the politics of participation. Lontoo ja New York: Routledge.

Tohmo, Timo. 2005. ”Economic impacts of cultural events on local economies: An input–output analysis of the Kaustinen folk music festival.” Tourism Economics 11 (3), 431–451.

Välimäki, Susanna. 2015. ”Musiikkifestivaali yhteiskunnallisena keskusteluna: Tapaustutkimus vuoden 2015 Meidän Festivaalista.” Musiikki 46 (2–3), 37–63.

Whyton, Tony. 2020. ”Space is the place: European jazz festivals as cultural heritage sites.” International Journal of Heritage Studies 26 (6), 547–557.

Wood, Emma Harriet & Maarit Kinnunen. 2020. ”Emotion, memory and re-collective value: Shared festival experiences.” International Journal of Contemporary Hospitality Management 32 (3), 1275–1298.

_______________________

Call for Papers

WiderScreen 29 (1-2) 2026: Music Festivals – Intersections of History, Identity, and Business

Editors: Tommi Iivonen (ttiivo [a] utu.fi); Anna Peltomäki (ankpel [a] utu.fi); Petri Saarikoski (petsaari [a] utu.fi)

The special issue of WiderScreen, titled “Music Festivals – Intersections of History, Identity, and Business,” aims to explore music festivals from a multidisciplinary perspective, focusing on their history, cultural heritage, and the evolving environments and technologies that shape them.

Music festivals have historically gathered audiences for their unique atmosphere, live performances, and sense of community. Festivals emerge around various music genres and communities, in small towns and large cities, organized by local associations or major corporations. Multi-day events feature both global stars and local talents on the same stages. While international, large-scale festivals are significant business ventures, numerous small festivals and DIY events worldwide continue to find their audiences. Thus, music festivals present a broad field of research that can be examined from multiple angles and with a multidisciplinary approach.

Music festivals are part of the technological and economic development of their time. Temporarily and locally, a music festival brings to life the visionary and even utopian dreams of its creators and audiences (Goss 1996). At the same time, festivals provide an affective space to experience shared and imagined musical pasts (Holyfield et al. 2013; Wood & Kinnunen 2019). The long historical trajectory of many music festivals highlights a collective need to pause and reflect on the past. Several traditional music festivals in Finland have celebrated their 50th anniversaries in recent years: Ruisrock (1970), Kuhmo Chamber Music (1970), and Ilosaarirock (1971). Last summer, the Seinäjoki Tango Festival (1985) marked its 40th anniversary. Pori Jazz (1966) and the Kaustinen Folk Music Festival (1968) are both approaching their 60th anniversaries, and the same applies to the 1967 revival of the long-running Savonlinna Opera Festival (1912). In recent years, researchers have increasingly focused on the growing cultural heritage of music festivals (Bennett 2017; Mähkä 2023; Whyton 2020). As commercial products, music festivals have also been studied from the perspectives of brand formation, regional economies, and consumer identities (Griffin et al. 2018; Leenders 2010; Tohmo 2005). Social sciences research has highlighted the opportunities for social action and civic participation that music festivals engender (Robinson 2016; Välimäki 2016). Music festivals are, in a sense, temporary micro-societies that reflect broader national and transnational identities and the politics associated with them (Gligorijević 2021).

The growing interest in the history of music festivals has also manifested in increased historiocultural activity. In recent years, music festivals have been the subject of several popular historical works, documentary films, and museum exhibitions. Memory organizations have also coordinated various archival projects related to music festivals. For example, the museums in Seinäjoki, under their role in the national TAKO Network for Collections Management and Contemporary Documentation, have collaborated with the Seinäjoki Tango Festival and Provinssi. For Pori Jazz, a digitization project of photographic and film materials and interview materials collected for the festival’s 50th anniversary has been completed and handed over to the Satakunta Museum. Most of these collected materials remain underutilized in research. Archival projects have been challenged by ongoing negotiations between preserving tradition and the commercial pressures for innovation.

WiderScreen invites researchers from various fields to examine music festivals under diverse themes. Article proposals may address individual community practices of music festivals, broader structures of the festival industry, and case studies related to the history of music festivals.

Possible themes include:

-Festivals as part of the cultural history of music
-Music festivals as producers of local identities and places
-Changing event production and technology at music festivals
-Community as part of festival productions
-The intangible and tangible cultural heritage of music festivals
-Festival audiences and collective memory
-Future visions and challenges of music festivals, past and present

In addition to peer-reviewed research articles (4000–7000 words), the issue welcomes shorter research reviews, essays, interviews, reviews, and columns. The online platform also allows for the publication of various audiovisual presentations.

For detailed submission guidelines and more information on publication practices, visit: https://widerscreen.fi/about-widerscreen/

The special issue is bilingual (Finnish/English).

The issue is part of the project ”Pori Jazz – Creators, Places, and Heritage” (2024–2026), coordinated by Digital Culture (funded by the Satakunta Regional Fund of the Finnish Cultural Foundation, Flagship Project).

Timeline

-Submit your article proposal abstract (300–500 words) directly to the special issue editors by June 13, 2025
-Notification of acceptance will be sent to authors by June 16, 2025
-First versions of manuscripts for peer review must be submitted by November 16, 2025
-Peer review period: November 16, 2025 – January 31, 2026
-Manuscripts not undergoing peer review must be submitted by March 30, 2026
-Final articles are due by April 30, 2026
-The special issue is expected to be published in June 2026

References

Bennett, Andy, ed. 2017. Remembering Woodstock. London: Routledge.