Kritiikkipakki
Tervetuloa kritiikin pariin.
Kritiikkipakki on sivu, jolle on koottu kritiikkiin ja sen kirjoittamiseen liittyvää aineistoa ja materiaalia. Painopiste on elokuvakritiikissä mutta kritiikkipakin sisällöissä kritiikkiä käsitellään paljolti yleisellä tasolla ja aineistot soveltuvat kaikille kritiikistä ja sen kirjoittamisesta kiinnostuneille taiteenlajista riippumatta.
Kritiikkipakki on tarkoitettu opetus- ja koulutuskäyttöön. Sivun sisällöt avaavat mitä kritiikki on, mihin kritiikkiä tarvitaan ja miten kritiikkiä kirjoitetaan. Kritiikkipakkia voi hyödyntää niin itsenäisessä oppimisessa kuin ryhmäopetuksessa. Kritiikkipakkiin koottu sisältö on vapaasti käytettävissä opetus- ja koulutustarkoituksissa, kun lähde on mainittu.
Kritiikkipakki on toteutettu WiderScreen.fi:n ja Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman yhteistyönä. Kritiikkipakin ja sen sisältöjen toimittamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus Taike ja Suomen arvostelijain liitto SARV.
Johdatus kritiikkiin
Kritiikki on osa kulttuurijournalismia.
Kulttuuri, taide ja tiede, ovat yhteiskuntamme perusasioita, joihin sivilisaatiomme perustuu. Taidetta ja tiedettä analysoivalla kulttuurijournalismilla on merkittävä rooli tämän maailman jäsentämisessä.
Kritiikki on kulttuurijournalismissa matalan kynnyksen portti syvemmälle kulttuuriin. Kritiikki toimii helposti lähestyttävänä foorumina, jolla taiteen ja sen vastaanoton vuoropuhelua käydään tieteen ja tutkimuksen tarjoamilla työkaluilla.
Tekstityyppinä kritiikki on monen tekstilajin leikkauspiste, jossa yhdistyy koko kulttuurijournalismin kirjo uutisluonteisen tiedon välittämisestä luovaan kirjoittamiseen.
Kritiikki mielletään usein taiteen arvottamiseksi, mutta pohjimmiltaan kritiikissä on kyse teoksen analysoinnista ja analyysin purkamisesta ymmärrettävään muotoon. Toisin sanoen kritiikki selittää taidetta, tekee siitä ymmärrettävää ja helpommin lähestyttävää.
Kolme artikkelia toimii johdatuksena kritiikkiin, kritiikin merkitykseen ja sen kirjoittamiseen käytännössä.
- Kritiikki käytännössä. Artikkeli käsittelee kritiikkiä ja sen kirjoittamista. PDF-versio artikkelista
- Elokuvakritiikillä on lukijoilleen merkitystä. Artikkeli käsittelee kyselytutkimuksen pohjalta sitä, ketkä kritiikkiä lukevat ja mitä kritiikki heille merkitsee. PDF-versio artikkelista
- Kriitikko kertoo – Tapani Maskulan haastattelu. Artikkelissa elokuvakriitikko Tapani Maskula kertoo työstään kriitikkona. PDF-versio artikkelista
Kriitikot kertovat
Kriitikot kertovat on äänitallenteiden sarja, jossa elokuvakriitikot Helena Ylänen, Tapani Maskula, Tarmo Poussu ja Antti Selkokari kertovat kriitikon työstään sekä näkemyksiään kritiikistä. Tapani Maskulan haastattelusta on toimitettu myös artikkeliversio Kriitikko kertooo – Tapani Maskulan haastattelu (yllä).
Lisäksi sarjassa käsitellään kritiikin merkitystä elokuvateatteritoiminnan ja elokuvien levittämisen näkökulmasta. Haastateltavina Turussa riippumatonta elokuvateatteria pyörittänyt Jyrki Pakarinen ja elokuvien levityksen parissa työskennellyt Peter Toiviainen.
Haastattelut on tallennettu vuonna 2008 ja jälkikäsitelty vuonna 2021. Äänitallenteet on tehty aineiston keruuna, minkä johdosta tallenteiden äänen laatu on vaihteleva. Toimittajana kaikissa haastatteluissa on Juha Rosenqvist.
Helena Ylänen
lataa mp3Kesto 170 minuuttia. Tallennettu Helsingissä 2008. Helena Ylänen (1943–2018) toimi Helsingin Sanomien elokuvakriitikkona vuosina 1979–2005. Wikipedia.
Tapani Maskula
lataa mp3Kesto 118 minuuttia. Tallennettu Turussa 2008. Tapani Maskula (s. 1941) toimi Turun Sanomien elokuvakriitikkona 1980–2013. Maskulan kritiikkejä on julkaistu myös Turun ylioppilaslehdessä, Uudessa Päivässä, Helsingin Sanomissa, Annassa ja Elitistissä. Wikipedia.
Tarmo Poussu
lataa mp3Kesto 113 minuuttia. Tallennettu Helsingissä 2008. Tarmo Poussu on toiminut muun muassa Ilta-Sanomien ja Avun elokuvakriitikkona.
Antti Selkokari
lataa mp3Kesto 65 minuuttia. Tallennettu Helsingissä 2008. Antti Selkokari on toiminut muun muassa Aamulehden ja Seuran elokuvakriitikkona.
Jyrki Pakarinen
lataa mp3Kesto 25 minuuttia. Tallennettu Turussa 2008. Jyrki Pakarinen oli mukana riippumattomissa turkulaisissa elokuvateattereissa Kino Diana ja Kino Thalia.
Peter Toiviainen
lataa mp3Kesto 44 minuuttia. Tallennettu Helsingissä 2008. Peter Toiviainen on työskennellyt elokuvalevityksen parissa muun muassa Sandrew Metronomella.
Tehtäviä ja pohdintoja
Lue samasta elokuvasta kirjoitetut kaksi kritiikkiä ja vertaile kritiikkejä. Tarkoitus on pohtia minkälaisia kritiikit ovat, miten ne toimivat ja mitä ne lukijalleen antavat samasta elokuvasta. Kiinnitä vertailussa huomiota kritiikkien näkökulmiin ja miten eri tavoin samaa elokuvaa voidaan kritiikeissä käsitellä.
Kuuntele Kriitikot kertovat äänitallenteita ja pohdi haastattelujen pohjalta:
- Minkälaista elokuvakriitikon työ on ja miten se on muuttunut.
- Mitä kriitikot pitävät työssään ja kritiikissä tärkeänä.
- Mitä merkitystä kritiikillä on elokuvien levityksen ja teatteritoiminnan kannalta.
Lisää kritiikistä
Valikoituja kritiikkiin liittyviä artikkeleja ja julkaisuja, joiden avulla kritiikkiin voi perehtyä laajemmin.
- WiderScreen 1/2020: Taidekritiikki. WiderScreenin teemanumero pureutuu taidekritiikin historiaan ja perusteisiin pohtien samalla alan viimeaikaisia kehityslinjoja ja tulevaisuuden näkymiä.
- Heikkilä, Martta (toim.). 2012. Taidekritiikin perusteet. Helsinki: Gaudeamus. Martta Heikkilän toimittama kirja on kritiikkiä kokonaisvaltaisesti käsittelevä perusteos, joka käsittelee kritiikkiä ja sen kirjoittamista taiteentutkimuksen näkökulmasta. Kirjan tarkempi esittely: WiderScreenin kirja-arvio
Tietoja sivusta
Julkaisija ja sivun ylläpitäjä: Filmiverkko ry / WiderScreen.fi
Yhteydenotot: kritiikki@widerscreen.fi
Hanketta tukeneet tahot: Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma, Taiteen edistämiskeskus Taike ja Suomen arvostelijain liitto SARV.