Digitaalinen aikakausi on monipuolistanut elokuvakritiikin muotoja ja kirjoittajakuntaa. Samalla kritiikin on väitetty pinnallistuneen ja viihteellistyneen, vaikka verkossa on myös taidelähtöistä kritiikkiä, jonka edustajana analysoin Film-O-Holic.comin julkaisuja.
Kritiikissä on pohjimmiltaan kyse analysoinnista ja analyysin purkamisesta ymmärrettävään muotoon sanallisesti sujuvaksi kokonaisuudeksi. Artikkeli käsittelee kritiikkiä käytännönläheisesti: mitä kritiikki on, mitä on hyvä kritiikki ja miten kritiikkiä kirjoitetaan.
Mediakentän muutokset ovat tällä vuosituhannella olleet nopeita ja kulttuurijournalismi on ainakin osin jäänyt muutosten jalkoihin. Kulttuurijournalismin ydin tuntuu unohtuneen: sivilisaatiomme perustuu kulttuuriin, taiteen ja tieteeseen ja siihen, mitä me näistä tiedämme ja miten niistä keskustelemme.