www.Film-O-Holic.com/widerscreen

Wider Screen, nro 4/2003

"Mediataide"

[ pääkirjoitus ]

Numeron toimittajina Katve-Kaisa Kontturi & Jussi Parikka

kuva: Jokke Ihalainen


SISÄLLYS

  • Taide, sukupuoli ja teknologia
    – Marita Liulian haastattelu (6.2.2003, Helsinki)
    Jussi Parikka
    "Työskentelen kuin tutkija, joka varmasti olisinkin ellei visuaalisuus olisi yhtä vahva puoleni. Aloitan ajatuksesta tai kysymyksistä, jotka usein liittyvät haluuni hahmottaa jotain monimuotoista käsitekimppua kuten "mies" tai "nainen". Lähtökohtani on varsin filosofinen, teen sitten mitä hyvänsä. Esitystavat ja käyttöliittymä(t) ovat elimellinen osa kokonaisuutta, sisältöä, valittua tyyliä ja teoksen viestin hahmottumista."

  • Rajatiloja
    – Keskustelua kummitusten kanssa
    Taru Elfving
    "Dialogi Eija-Liisa Ahtilan videoteosten kanssa hahmottaa subjektien ja näiden asuttamien tilojen liudentuvia rajoja. Näistä välitiloista avautuu jatkuvan neuvottelun ja yllättävien kohtaamisten, kummittelun kenttä, jossa niin kertomuksen kuin sen hahmojen, kertojan ja tulkitsijankin tutut koordinaatit liudentuvat. Minne punaisia paitoja ja kummitusten mallia seuraten päätyy? Voiko näin löytyä uusia tapoja asuttaa kerronnan rakenteita, keskittyen hiljaisuuksiin ja näkymättömään, keskustelemaan niiden kanssa?"
  • Moninaiset naiset, kerrokselliset kuvat
    – Marita Liulian Ambitious Bitch feministisenä taiteena
    Katve-Kaisa Kontturi
    "Moninainen naiseus rakentuu Marita Liulian Ambitious Bitch -cd romilla eriaikaisten feminististen kuvien ja sanojen kanssa keskustellen. Teoksen kuvastoissa konstruktionistinen eetos kohtaa radikaali- ja kulttuurifeminismien korostamat naisruumiit, ja feminiinisen, limaisan ja muodottoman filosofisteoreettiset käsitteet ruumiillistuvat samalla kun toisaalla kielen merkityksellisyys naiseuden määrittäjänä painottuu. Liulian teoksista erottamattomassa mediataiteilijuudessa yhtyvät taas romanttiset myytit, moderni asiantuntijuus, naisnerous, käsityöläisyys, feministinen perintö kuin kaupalliset näkökulmatkin ristiriitaiseksi ja liikkuvaksi kokonaisuudeksi."
  • Huutoa pimeästä huoneesta
    – Bruce Naumanin Anthro/Socio-teoksen kokeminen ja psykodiegesis
    Perttu Ollila
    "Tässä kirjoituksessa huomion kohteena on se, mikä Naumanin audiovisuaalisessa installaatiossa ja sen kokemisessa on auditiivisuuden sfääriin, ääneen ja kieleen liittyvää. Ensinnäkin mikä Anthro/Socion voimakkaassa äänellisyydessa on kielen sivuuttavaa tai kielen ulkopuolelle johdattavaa? Millaiseen merkitysmodaaliseen outouteen Anthro/Socion rakenne voi kuulijansa johtaa ja mihin tämä perustuu?"

  • Future_Cinema
    – Elokuvakerronnan loppu ja interaktiivisuuden alku?
    Ilona Hongisto
    "Kiasman laaja future_cinema -näyttely esitteli mielikuvia siitä, mihin suuntaan teknologinen kehitys on saattelemassa perinteistä elokuvaa. Näyttelyn perusteella arvioiden näkymä on vahvasti teknologisten innovaatioiden sokaistama. Vain harvoissa teoksissa teknologiset mahdollisuudet pyrittiin suhteuttamaan kerrontatekniikoiden tai elokuvahistorian kehitykseen. Historiattomien kokeilujen joukosta löytyi kuitenkin myös muutama rohkeasti ja näkemyksellisesti elokuvallisuutta pohdiskeleva työ."
  • Vuorovaikutteisuus
    – Nykytaiteen merkityksellinen elementti
    Pilvi Kalhama
    "Vuorovaikutteisen taiteen ja tilataiteen välisten yhtymäkohtien tarkastelu osoittaa, että taiteessa - ja etenkin nykytaiteessa, jossa formalistinen tarkastelu on kritisoitu vahvasti - vuorovaikutteisuutta ei voida liittää kuuluvaksi vain joihinkin medioihin, kuten tietokoneeseen tai muihin teknologioihin. Vuorovaikutteisuus kuvataiteessa kietoutuu niinikään perinteisiin taiteen ilmaisumuotoihin sen toteutuessa näin ollen eri tavoilla taiteen eri 'medioissa'."
  • Amerikkalainen kokeellinen elokuva 1930–1970
    – Elokuvarunoista tahalliseen roskaan
    Juri Nummelin
    "Kokeellisen elokuvan huippukausia ajatellaan yleensä olevan kaksi, ensiksi eurooppalaisen avantgarde-elokuvan kausi 1920-luvulla, sitten amerikkalaisen kokeellisen elokuvan kausi 1940-luvulta eteenpäin. Amerikkalainen kokeellinen elokuva pitää kuitenkin sisällään monia hyvin erilaisia tyylilajeja, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään."

  • Kuolleet kuvat heräävät eloon
    – Hannu Salmi: Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907–1916
    Jussi Kaisjoki
    "Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi aloitti kadonneen kotimaisen näytelmäelokuvan tutkimuksensa jo 1993 kirjassaan Elokuva ja historia. Ennen mittavan työn tuloksena kypsynyttä Kadonnutta perintöä Salmen tutkimustuloksia on julkaistu myös tutkielmakirjasessa Tanssi yli historian (1999). Kadonnut perintö on kuitenkin koko tutkimuksen eheä, harkiten järjestetty ja korjattu "sulkeuma", jossa kuolleiden elokuvien kulttuurihistoriallinen rekonstruktio näyttäytyy suunnattoman arvokkaana ja työntäyteisenä lajina."
  • Joustojen ja säröjen sukupuolipolitiikat
    – Leena-Maija Rossin Heterotehdas aktiivisen toisinkatsomisen oppikirjana
    Katve-Kaisa Kontturi
    "Dosentti Leena-Maija Rossin televisiomainontaa sukupuolituotantona lähilukeva Heterotehdas tarttuu tärkeään asiaan. Se analysoi jokapäiväisiä mainoskuvastoja todellisuutta, minuutta ja toiseuksia merkittävästi jäsentävinä ja rakentavina tekijöinä. Tutkimuksessaan Rossi soveltaa feminismejä ja queer-teoretisointeja liikkuvan kuvan tulkintaan."
  • Uuden ja oudon taide
    – Irmeli Hautamäki: Avantgarden alkuperä. Modernin estetiikka Baudelairesta Warholiin
    Jussi Parikka
    "Taiteen filosofiaan erikoistunut Marcel Duchampista väitellyt FT Irmeli Hautamäki pyrkii Avantgarden alkuperä-teoksessaan johdattamaan 1800- ja 1900-luvun taiteeseen lähinnä filosofisesta näkökulmasta unohtamatta kuitenkaan taide- ja kulttuurihistoriallisia konteksteja. Vaikka avantgarde on itsessään usein ajateltu nopeasti joksikin marginaaliseksi taidevirtaukseksi, yrittää Hautamäki osoittamaan, että a) kyseessä ei ole yhtenäinen taidevirtaus vaan enemmänkin näkökulma ja b) se koskettaa useimpia nykytaiteen ongelmia ja perustavaa kysymystä taiteen olemistavasta."
  • Leluista sotasimulaattoreihin ja takaisin – pelikulttuurin tutkimuksen pelinavaus
    – Erkki Huhtamo & Sonja Kangas (toim.): Mariosofia. Elektronisten pelien kulttuuri
    Juha Wakonen
    "Tietokone- ja konsolipelit mielletään usein vieläkin viihdeteollisuuden marginaaliksi. Tosiasiassa ne ovat jo ohittaneet esimerkiksi elokuvateollisuuden useiden talousmittareiden asteikoilla. Julkisessa keskustelussa pelaamiseen on myös kohdistettu useita huolia ja pelkoja, joihin on yritetty enemmän tai vähemmän onnistuneesti vastata. Tähän tilanteeseen Erkki Huhtamon ja Sonja Kankaan toimittama elektronisten pelien tutkimukseen keskittyvä artikkelikokoelma Mariosofia on enemmän kuin paikallaan."

www.Film-O-Holic.com/widerscreen